17.5.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Ainevalintatilasto on Tilastokeskuksen tuottama tilasto, joka sisältää tietoja perusopetuksen oppilaiden ja toisen asteen koulutuksen opiskelijoiden ainevalinnoista. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tilasto sisältää myös tietoja lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ainevalinnoista.

Perusopetuksen ainevalintatiedot kuvaavat perusopetuksen oppilaiden ainevalintoja ajankohdalta 20.9. ja lukiokoulutuksen ainevalintatiedot lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalintoja edelliseltä lukuvuodelta. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ainevalintatiedot ovat ajankohdalta 20.9. (ammatillisen koulutuksen osalta tilastointiajankohta on muuttunut vuodesta 2018 alkaen, ks. kohta 6.) Ainevalinnat -tilasto sisältää oppilaitosta kuvaavat luokitukset, erilaiset alueluokitukset sekä kansalliset ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset.

 

Tilaston kuvaus

Ainevalintatilasto on Tilastokeskuksen tuottama tilasto, joka sisältää tietoja perusopetuksen oppilaiden ja toisen asteen koulutuksen opiskelijoiden ainevalinnoista. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tilasto sisältää myös tietoja lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ainevalinnoista.

Perusopetuksen ainevalintatiedot kuvaavat perusopetuksen oppilaiden ainevalintoja ajankohdalta 20.9. ja lukiokoulutuksen ainevalintatiedot lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalintoja edelliseltä lukuvuodelta. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ainevalintatiedot ovat ajankohdalta 20.9. (ammatillisen koulutuksen osalta tilastointiajankohta on muuttunut vuodesta 2018 alkaen, ks. kohta 6.) Ainevalinnat -tilasto sisältää oppilaitosta kuvaavat luokitukset, erilaiset alueluokitukset sekä kansalliset ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset.

Tilasto on laadittu koulutuksen järjestäjien Tilastokeskukselle ilmoittamien tietojen perusteella.

Ainevalinnat -tilaston käsitteet ja määritelmät löytyvät tilaston kotisivulta: http://stat.fi/til/ava/kas.html

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukko on perusopetuksen oppilaiden ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ainevalinnat  sekä  lukiokoulutuksen päättäneiden  ainevalinnat.

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikkö on oppilaat ja heidän ainevalintansa.

Mittayksikkö

Ainevalinnat tilaston tiedot julkaistaan oppilaiden kielivalintojen lukumäärinä ja %-osuuksina.

Perusajankohta

Tilastossa ei käytetä indeksejä.

Viiteajankohta

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Perusopetuksen ainevalintatiedot kuvaavat perusopetuksen oppilaiden ainevalintoja ajankohdalta 20.9. ja lukiokoulutuksen ainevalintatiedot  lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalintoja edelliseltä lukuvuodelta. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ainevalintatiedot ovat ajankohdalta 20.9.

Viitealue

Tilaston viitealue on koko maa.

Kattavuus

Ainevalintatilastot kattavat tiedot peruskoulujen oppilaiden ainevalinnoista, lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnoista sekä vuodesta 2018 tiedot myös lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaiden ainevalinnoista.

Ainevalintatilasto perustuu opetuksen/koulutuksen järjestäjien ilmoittamiin oppilaitoksittaisiin tietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt verkkolomakkeilla Internetin kautta. Perusopetuksen ainevalintatilaston perusjoukon muodostavat perusopetusta antavat oppilaitokset ja lukiokoulutuksen ainevalintatilaston perusjoukon lukiokoulutusta antavat oppilaitokset. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Vuodesta 2020 alkaen tiedot tullaan tuottamaan valtakunnallisesta Koski -tietovarannosta.

Vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista, sillä vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Ajallinen kattavuus

Tietoja on julkaistu Tilastokeskuksen verkkosivuilla vuodesta 2004 alkaen.

Jakelutiheys

Ainevalinnat -tilasto julkaistaan kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja joulukuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Käsitteet

Ainevalinnat

Ainevalintatilastossa kielivalintojen lähtökohtana on opiskelijan valinta. Kielivalinnat ilmoitetaan opiskellun kielen laajuuden mukaan.

A1-kieli on vuosiluokilla 1-6 alkanut yhteinen (pakollinen) kieli.
A2-kieli on vuosiluokilla 1-6 alkanut vapaaehtoinen kieli.
B1-kieli on vuosiluokilla 7-9 alkanut yhteinen (pakollinen) kieli.
B2-kieli on vuosiluokilla 7-9 alkanut valinnainen kieli (lukiossa vähintään 6 kurssia).
B3-kieli on lukiossa alkanut valinnainen kieli (vähintään 6 kurssia).
"Valinnainen kieli, alle 6 kurssia" on lukiossa aloitettu kieli, jota on opiskeltu vähemmän kuin 6 kurssia.

Koulutus

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Koulutussektori

Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:
- peruskoulukoulutus
- lukiokoulutus
- ammatillinen koulutus
- ammattikorkeakoulukoulutus
- yliopistokoulutus.

Lukion koko oppimäärän suorittaneet

Lukiokoulutustilastossa lukion koko oppimäärän suorittaneeksi katsotaan opiskelija, joka on suorittanut hyväksyttävästi lukion opetussuunnitelmaan sisältyvien oppiaineiden valtakunnalliset oppimäärät ja saanut siitä lukion päättötodistuksen. Lukion koko oppimäärän voi suorittaa lukioissa ja kansanopistoissa.

Lukion päättötodistus

Lukiokoulutus- ja Ainevalinta-tilastoissa lukion päättötodistuksella tarkoitetaan todistusta, jonka saa lukion koko oppimäärän hyväksytysti suorittanut opiskelija. Lukion päättötodistuksen voi saada lukiosta ja kansanopistosta.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Oppilas

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulun oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1-9 oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat).

Peruskoulun oppilasmäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.

Peruskoulu

Esi- ja peruskouluopetus -, Ainevalinnat-, Erityisopetus- ja Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastoissa peruskouluilla tarkoitetaan oppilaitoksia, joissa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle (peruskoulun perusopetus, oppivelvollisuuskoulu). Peruskoulun käyvät kaikki 7-16-vuotiaat, oppivelvollisuusikäiset lapset. Peruskoulun suorittaminen kestää yhdeksän vuotta.

Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset:
11 Peruskoulut
12 Peruskouluasteen erityiskoulut
19 Perus- ja lukioasteen koulut.

Myös lukioissa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.

Vuosiluokka

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulu jaetaan yhdeksään vuosiluokkaan, vuosiluokkiin 1-9. Näiden lisäksi lisäksi peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös peruskoulussa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden esiopetus ja peruskoulun lisäopetus (10. luokka).

Oppilaat tilastoidaan vuosiluokittain. Mikäli oppilaita (esim. joitakin erityisopetuksen oppilaita) ei pystytä kiinnittämään tietylle vuosiluokalle, heidät tilastoidaan ikäänsä vastaavalle vuosiluokalle.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Koulutuksen järjestäjien ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet voivat vaikuttaa tilaston laatuun heikentävästi.

Tarkkuus ja luotettavuus

Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Koulutuksen järjestäjien ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet voivat vaikuttaa tilaston laatuun heikentävästi.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tiedot valmistuvat noin 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen (peruskoulun oppialaiden ainevalinnat), lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalintatiedot julkaistaan noin 7 kuukauden viiveellä.

Oikea-aikaisuus

Tiedot valmistuvat noin 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen (peruskoulun oppialaiden ainevalinnat), lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalintatiedot julkaistaan noin 7 kuukauden viiveellä.

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

Ainevalinnat -tilastosta ei julkaista ennakkotietoja.

Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2

Tiedot valmistuvat noin 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen (peruskoulun oppialaiden ainevalinnat), lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalintatiedot julkaistaan noin 7 kuukauden viiveellä.

Oikea-aikaisuus (tuottaja) / TP2

Tiedot valmistuvat noin 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen (peruskoulun oppialaiden ainevalinnat), lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalintatiedot julkaistaan noin 7 kuukauden viiveellä.

Täsmällisyys

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Täsmällisyys (käyttäjä) / TP3

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Täsmällisyys (tuottaja) / TP3

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Täydellisyys

Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoa, tilasto sisältää tiedot kaikista Suomen peruskoulujen oppilaiden ainevalinnoista sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnoista.

Täydellisyysaste (käyttäjä) / R1_U

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Täydellisyysaste (tuottaja) / R1_P

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Tietojen revisioituminen

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Keskimääräinen revisio (käyttäjä) / A6

 Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Keskimääräinen revisio (tuottaja) / A6

 Ei ole relevanttia tilaston kannalta.
 

Otantavirhe

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Keskivirheet (käyttäjä) / A1a

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Keskivirheet (tuottaja) / A1b

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Peittovirheet

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Ylipeiton osuus / A2

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Mittausvirhe

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Katovirhe

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Yksikkökato / A4

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Eräkato / A5

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Käsittelyvirhe

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Mallista johtuva virhe

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen ja kattaa koko Suomen.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen.

Epäsymmetrisyys / CC1

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Ainevalintatilastoa on laadittu Tilastokeskuksessa vuodesta 1994 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Tilastovuodesta 2011 alkaen perusopetuksen ainevalintoihin sisältyvät sekä peruskoulun oppilaiden että muiden kuin peruskoulujen (esimerkiksi aikuislukioiden ja kansanopistojen) perusopetuksen opiskelijoiden ainevalinnat. Muualla kuin peruskouluissa annetun perusopetuksen opiskelijoiden kielivalinnat julkaistaan tämän tilaston tietokantataulukossa.

Vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista, sillä vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Ainevalintatilastoa on laadittu Tilastokeskuksessa vuodesta 1994 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Tilastovuodesta 2011 alkaen perusopetuksen ainevalintoihin sisältyvät sekä peruskoulun oppilaiden että muiden kuin peruskoulujen (esimerkiksi aikuislukioiden ja kansanopistojen) perusopetuksen opiskelijoiden ainevalinnat. Muualla kuin peruskouluissa annetun perusopetuksen opiskelijoiden kielivalinnat julkaistaan tämän tilaston tietokantataulukossa.

Vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista, sillä vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastotiedot ovat yhtenäisiä eri vuosien välillä.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Tilastotiedot ovat yhtenäisiä eri vuosien välillä.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Ei suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon

Sisäinen yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Ainevalintatilasto perustuu opetuksen/koulutuksen järjestäjien ilmoittamiin oppilaitoksittaisiin tietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt verkkolomakkeilla Internetin kautta. Perusopetuksen ainevalintatilaston perusjoukon muodostavat perusopetusta antavat oppilaitokset ja lukiokoulutuksen ainevalintatilaston perusjoukon lukiokoulutusta antavat oppilaitokset. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Vuodesta 2020 alkaen tiedot saadaan valtakunnallisesta KOSKI -tietovarannosta.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilaston tiedot on kerätty sähköisellä lomakkeella.

Tiedonkeruun tiheys

Tilaston tiedot kerätään vuosittain. Vuodesta 2020 tilasto perustuu hallinnolliseen aineistoon, joka tuotetaan opetushallinnon Koski -tietovarannosta.

Yhteisten yksiköiden osuus / A3

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Tilastollinen tietosuoja

Ainevalinnat -tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.

Kustannukset ja vastausrasite

Tilasto muuttuu hallinnolliseksi aineistoksi vuodesta 2020 alkaen.

Menetelmät

Tilastoprosessi

Ainevalintatilasto perustuu opetuksen/koulutuksen järjestäjien ilmoittamiin oppilaitoksittaisiin tietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt verkkolomakkeilla Internetin kautta. Perusopetuksen ainevalintatilaston perusjoukon muodostavat perusopetusta antavat oppilaitokset ja lukiokoulutuksen ainevalintatilaston perusjoukon lukiokoulutusta antavat oppilaitokset. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Vuodesta 2020 alkaen tiedot saadaan valtakunnallisesta KOSKI -tietovarannosta. Tiedonkeruuvaiheen jälkeen tiedoston tarkistuksessa on käytetty korjauspohjan virhetarkistusten lisäksi ohjelmallisia virhetarkistuksia (SAS), jotka ajetaan erikseen aineistosta. Aineiston tarkistusvaiheessa on myös oltu yhteydessä tiedonantajiin mahdollisten virhetapausten korjaamiseksi.

  

Tiedon käsittely

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Aineiston/datan validointi

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Kausitasoitus

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

Imputointiaste / A7

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Oikaisut

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.

Menetelmädokumentointi

Lähtöaineisto on kokonaisaineisto, joka kattaa kaikki Suomen peruskoulut. Tietoja myös lukiokoulutuksen päättäneiden, lukikoulutuksen opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ainevalinnoista.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Toimintavaltuudet

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013).

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.
 

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Ainevalintatilasto ei sisällä henkilöpohjaisia tietoja.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.

Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.

Muu tiedonjakelu

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Saatavuus ja selkeys

Ainevalinnat -tilasto ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu).

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat
www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Ainevalinnat -tilasto ei sisällä henkilöpohjaisia tietoja.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Relevanssi

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Käyttäjien tarpeet

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tietoja.

Käyttäjätyytyväisyys

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Laatudokumentointi

Ainevalinnat-tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadunhallinta

Ainevalinnat-tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadun arviointi

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Koulutuksen järjestäjien ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet vaikuttavat kuitenkin tilaston laatuun heikentävästi.

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Ainevalinnat -tilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen
 kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston verkkosivulla: http://stat.fi/til/ava/index.html

Tilaston asiantuntijat

Vesa Hämäläinen
yliaktuaari
029 551 2594

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.