17.5.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Indeksejä on käytetty valtiontalouden ja kuntien päätöksenteossa sekä erilaisissa tutkimuksissa. Indeksit soveltuvat kiinteähintaisiin laskelmiin, julkisen talouden ja menojen volyymimuutosten arviointiin. Indeksin perusvuotena on 2015, jota merkitään luvulla 100. Painorakenne koskee valtiolla vuoden 2014 tilipäätöstietojen mukaista menorakennetta ja kuntien sekä kuntayhtymien vuoden 2015 tilinpäätöstietojen mukaista menorakennetta.

Tilaston kuvaus

Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä.

Tilaston perusjoukko

Valtionhallinnon painorakenne on saatu vuoden 2014 valtion keskuskirjanpidon aineistosta eli valtion tilinpäätösaineistosta. Aineistossa menot ovat luokiteltavissa budjetin pääluokan, luvun ja momentin sekä liikekirjanpidon tilin ja tiliviraston mukaan. Kuntatalouden indeksin painona ovat vuoden 2015 tilinpäätöstietojen mukainen menojen summa, jossa on huomioitu sulautetut palvelujen ostot. Kuntatalouden hintaindeksin 2015=100 painorakenne ei summaudu kunnista ja kuntayhtymistä juuri palveluostojen sulautuksen vuoksi. Tehtäväluokittaisissa indekseissä ovat mukana sisäiset vuokrat. Menolajittaisessa indeksissä sisäiset vuokrat eivät ole mukana. Investoinneista ovat mukana vain maanostot. Vuoden 2015 painoissa on mukana liikelaitokset, koska niitä ei ole eritelty 2015 tilinpäätöksessä erilleen.

Tilastoyksikkö

Tilastointiyksikkö valtiontaloudessa ovat eri hallinnonalat. Valtiontalouden hallinnonaloja ovat Yleinen hallinto, Ulkoministeriö, Sisäministeriö (Poliisi, Rajavartiolaitos ja Sisäministeriö muut), Puolustusministeriö, Valtiovarainministeriö, Opetusministeriö (opetusministeriö muut), Maa- ja metsätalousministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Ympäristöministeriö. Kuntatalouden menoja on tilastoitu tehtäväkohtaisesti. Kuntatalouden tehtäväalueita ovat Yleishallinto, Sosiaali- ja terveystoimi (Sosiaalitoimi ja Terveydenhuolto), Opetus- ja kulttuuritoimi (Opetustoimi ja Kulttuuritoimi), Muut palvelut ja Liiketoiminta.

Mittayksikkö

Julkisten menojen hintaindeksitiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta laskettuja muutosprosentteja. Perusajankohtaa merkitään luvulla 100. Indeksin painotiedot perustuvat valtion budjettitaloudesta ja kuntatalouden tilinpäätöstietoihin. Painotiedot ovat suhteellisia prosenttiosuuksia kokonaismenoista.

Perusajankohta

Julkisten menojen viimeisin viiteajankohta on vuosi 2015. Indeksin perusvuosi uudistetaan pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Perusvuoden painorakenteen arvotiedot voivat olla eri ajankohdalta kuin perusvuosi.

Julkisten menojen hintaindeksin viimeisin perusvuosi 2015=100. Aikasarjoja aikaisemmilta perusvuosilta. 2010=100, 2005=100, 2000=100, 1995=100, 1985=100, 1977=100

Indeksiä päivitetään neljännesvuosittain noin seitsemän viikkoa tilastoivan neljänneksen jälkeen. Kunkin kuukauden hintatasoa verrataan perusajankohdan hintatasoon. Vuosi-indeksi julkaistaan vuoden viimeisen kuukauden julkistuksen yhteydessä.

Viiteajankohta

Indeksiä päivitetään neljännesvuosittain noin seitsemän viikkoa tilastoivan neljänneksen jälkeen. Kunkin kuukauden hintatasoa verrataan perusajankohdan hintatasoon. Vuosi-indeksi julkaistaan vuoden viimeisen kuukauden julkistuksen yhteydessä.

Viitealue

Julkisten menojen hintaindeksin laskennassa huomioidaan koko valtion budjettitalous ja kuntatalouden indekseissä kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät.

Kattavuus

Julkisten menojen hintaindeksi kattaa valtiotalouden, kuntatalouden ja kuntayhtymät.

Ajallinen kattavuus

Indeksin aikasarjojen pituus vaihtelee riippuen siitä, milloin perusvuoden indeksiä on alettu tuottaa. Osaindeksin rakenne on muuttunut ajan myötä ja eivät ole täysin vertailukelpoisia koko ajanjaksolle. Julkisten menojen hintaindeksiä on tuotettu vuodesta 1975 lähtien. Indeksin perusvuosina ovat olleet 1977=100, 1985=100, 1995=100, 2000=100, 2005=100 ja 2010=100. Vanhimpia aikasarjoja ei ole laskettu nykyhetkeen saakka. Ansiotasoindeksin ennakollisuuden vuoksi myös julkisten menojen hintaindeksi on ennakollinen. Pisteluvut tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset tiedot julkistetaan pääsääntöisesti seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä.

Jakelutiheys

Indeksit julkaistaan neljännesvuosittain ja tiedot ovat ennakollisia tilastointi vuotta seuraavan vuoden toisen neljänneksen julkistukseen saakka, kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia.

Käsitteet

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Indeksikaava

Indeksikaava on matemaattinen funktio, jonka avulla havaintoarvoista lasketaan yksittäinen muutosta kuvaava tunnusluku (esim. Fischerin, Laspeyres'n ja Paaschen indeksikaavat).

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden menojen hintakehitystä. Indeksiä käytetään valtiontalouden ja kuntien päätöksenteossa sekä erilaisissa tutkimuksissa. Indeksi soveltuu kiinteähintaisiin laskelmiin sekä julkisen talouden tulojen ja menojen volyymimuutosten arviointiin.

Kantaindeksi

Kantaindeksissä laskenta-ajankohdan hintaa verrataan aina perusajankohtaan. Kantaindeksissä painot vaihdetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, esimerkiksi viiden vuoden välein.

Ketjuindeksi

Ketjuindeksissä vertailu tapahtuu aina peräkkäisten laskenta-ajankohtien välillä. Ketjuindeksissä kahden laskenta-ajankohdan muutoksella viedään eteenpäin halutun perusajankohdan indeksipistelukua. Ketjuindeksissä painot vaihdetaan periaatteessa jokaisena laskenta-ajankohtana.

Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.

Neljännesvuosimuutos

Neljännesvuosimuutoksella tarkoitetaan vuosineljänneksen indeksin suhteellista muutosta verrattuna edellisen vuosineljänneksen indeksiin. Muutos ilmaistaan yleensä prosenttilukuna.

Painorakenne

Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.

Pisteluku

Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.

Vuosimuutos

Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Indeksi kuvaa kattavasti julkisten menojen hintakehitystä. Tilastokeskuksen tuottamista palkka-, hinta- tai kustannusindekseistä on etsitty jokaiselle menolajille sitä luotettavasti kuvaavat indeksit. Monet indekseistä voivat olla epätarkkoja mittareita tietyillä aloilla, esimerkiksi investointikustannuksien mittaamisessa. Sen sijaan palkkaindeksien tiedot ovat varsin käyttökelpoisia. Näin saadaan hyvä kuva julkisten menojen kustannustasosta kunakin ajankohtana. Julkisten menojen hintaindeksin laskemisessa käytetään pitkälti hyväksi Tilastokeskuksen tuottamia palkka-, hinta- ja kustannusindeksejä. Eniten indeksisarjoja poimitaan ansiotasoindeksistä, joka julkaistaan ennakollisena. Ansiotasoindeksin ennakollisuuden vuoksi myös julkisten menojen hintaindeksi on ennakollinen. Pisteluvut tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset tiedot julkistetaan pääsääntöisesti seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä.

Oikea-aikaisuus

Indeksit lasketaan neljännesvuosittain. Ne julkaistaan ennakollisina tilaston kotisivulla ansiotasoindeksin valmistuttua n. 7 viikkoa neljänneksen päätyttyä. Indeksit ovat ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Lopulliset tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan toisen neljänneksen julkistuksessa.

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

Julkisten menojen hintaindeksin ensimmäinen ennakollinen tieto on saatavilla viiteajankohdasta noin kahden kuukauden kuluttua.

Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2

Julkisten menojen hintaindeksin lopulliset indeksipisteluvut julkaistaan viiteajankohdasta noin vuosi ja 6 kuukauden kuluttua kun ansiotasoindeksin tiedot on saatavina lopullisina.

Täsmällisyys

Tiedot julkaistaan julkistamiskalenterin ajankohdan mukaisesti.

Tietojen revisioituminen

Pisteluvut tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset tiedot julkistetaan pääsääntöisesti seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä. Tietojen julkistamisen yhteydessä julkistenmenojen hintaindeksistä julkaistaan tietojen revisiotaulu.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Julkisten enojen hintaindeksin tietojen tarkentuminen on esitetty tilaston kotisivuilla.

Keskimääräinen revisio (käyttäjä) / A6

Keskimääräinen tietojen tarkentuminen on ollut alle prosenttiyksikön.

Otantavirhe

Julkisten menojen hintaindeksi on pääasiassa muista tilastoista johdettu makrotilasto.

Käsittelyvirhe

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Julkisten menojen hintaindeksin aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Kuntien tehväväalueiden ja valtion hallinalojen välillä esiintyy eroavaisuuksia eri perusvuosien välillä.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Julkisten menojen hintaindeksi kuvaa ainoastaan Suomen julkisen sektorin kustannusten hintakehitystä.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Julkisten menojen hintaindeksiin on tehty perusvuosiuudistusten yhteydessä luokitus- ja sisältömuutoksia ja siten indeksi ei ole täysin vertailukelpoinen. Tilaston kotisivuilla on laskettu joistakin pääryhmistä pitkän ajan indeksisarjoja vuodesta 1975 lähtien. Vanhojen indeksien pistelukuja on jatkettu (ketjutettu) aina uusimman julkisten menojen hintaindeksin muutoksia vastaavaksi.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Julkisten menojen hintaindeksin vertailukelpoinen aikasarja on pääosin tietyn perusvuoden indeksipistelukusarja. Aikaisempia perusvuosia on ketjutettu pääryhmätasolla. Aikaisempia eri perusvuodella olevia indeksejä on kuusi kappaletta ennen nykyistä 2015=100 indeksiä.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Julkisten menojen hintaindeksi ei ole vertailtavissa suoraan muihin tilastoihin.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Julkisten menojen hintaindeksin vuosi-indeksit ovat laskettavissa neljännesvuosi-indekseistä.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Kansantalouden tilinpito käyttää julkisten menojen hintaindeksiä yhtenä deflaattorina tilinpitoa laskettaessa.

Sisäinen yhtenäisyys

Julkisten menojen hintaindeksin painorakenteen lähtöarvotiedot voivat olla eri vuodelta kuin perusvuosi. Tämän kaltaiset erot on selvitetty kunkin vuoden menetelmäselosteessa.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Julkisten menojen hintaindeksin laskemisessa käytetään pitkälti hyväksi Tilastokeskuksen tuottamia palkka-, hinta- ja kustannusindeksejä. Valmiiden indeksien lisäksi kerätään hinta- ja tariffitietoja mm. sosiaalivakuutusmaksuista, työeläkeindekseistä ja koroista. Indeksi ei välttämättä mittaa taloudessa tapahtuvia mahdollisia esim. nopeita tulonsiirtoja. Näitä muutoksia pyritään myös huomioimaan indeksissä ainakin painorakenteen uudistamisen yhteydessä. Julkistenmenojen hintaindeksin tietolähteitä on kuvattu tarkemmin menetelmäselosteessa.

Tiedonkeruumenetelmä

Suurin osa indeksin tiedoista perustuu muiden indeksien pistelukuihin. Korko ja välillisten palkkojen prosenttitietoja kerätään tiedon toimittajien internetsivuilta. Joiden erityisryhmien välillisten palkkojen prosenttilukuja kerätään sähköpostikyselyinä kerran vuodessa.

Tiedonkeruun tiheys

Riippuen lähdeaineistosta tietoa kerätään kuukausittain, neljänneksittäin tai vuosittain. Yleisesti tiedonkeruun tiheys on neljännesvuosittainen.

Tilastollinen tietosuoja

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussa tarvitseman luottamuksen edellytys.

Kustannukset ja vastausrasite

Julkisten menojen hintaindeksin laadinta tapahtuu pääasiassa Tilastokeskuksen budjettivaroista. Perusvuosiuudistuksien kustannuksiin ovat osallistuneet Valtiovarainministeriö ja kuntaliitto. Julkisten menojen hintaindeksin laadinta perustuu pitkälti muihin indekseihin ja vastausrasite kohdistuu pientä osin sosiaalimaksuprosenttien tiedusteluun muutamalta valtion virastolta.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Indeksin laskemisessa käytetään useita muita indeksejä, jotka ovat käyneet oman läpi oman laskentaprosessin. Julkisten menojen hintaindeksin laskennassa käytetään vähän Tilastokeskuksen itse keräämiä tietoja tai hintoja. Indeksin laskemiseksi pyritään keräämään kaikki laskentaan tarvittavat tiedot. Jos jokin tietoto puuttuu, on usein käytetty edellistä hintaa.

Aineiston/datan validointi

Ennen indeksin laskentaa tarkistetaan, että kaikki hintahavainnot ovat mukana. Tarkistetut havaintotapahtumat muodostavat tilastointiaineiston. Tilapäisesti puuttuvat hintahavainnot imputoidaan muiden vastaavien tuotteiden hinnanmuutoksilla tai käytetään edellisen kuukauden hintaa. Pysyvästi puuttuvien hintahavaintojen uudeksi tiedontoimittajaksi valitaan saman kokoluokan toimija. Indeksipisteluvut lasketaan kantastrategialla hyödyntäen Laspeyres’n indeksikaavaa. Havaintotapahtumat aggregoidaan tuotteita ja tiedonantajia koskevilla painokertoimilla ylemmille tuoteryhmätasoille ja lopulta kokonaisindeksiksi. Painokertoimien avulla saadaan perusjoukkoa kuvaavat indeksipisteluvut ja hinnanmuutokset estimoitua.

Kausitasoitus

-

Imputointiaste / A7

-

Oikaisut

-

Menetelmädokumentointi

Julkistenmenojen hintaindeksin manuaali sisältää menetelmäkuvauksen suomeksi.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Talous- ja ympäristötilastot

Toimintavaltuudet

Tilasto on kehitetty käyttäjäosapuolten tarpeesta ja sen tuotanto perustuu vapaaehtoisuuteen. Sidosryhmään on kuulunut asiantuntijoita Kuntaliitosta ja Valtionvarainministeriöstä.

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja. Lisätietoja: <font color="#0066cc">Tilastolainsäädäntö</font>
 

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisätietoja: <font color="#0066cc">Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Julkisten menojen hintaindeksien painorakenteen laskenta perustuu avoimeen dataan, joka on kaikkien saatavilla. Indeksin laskennassa käytetään paljon muita indeksisarjoja, jotka ovat julkista tietoa.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja: <font color="#0066cc">Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa</font>
 

Tietojen jakaminen

Tiedot julkaistaan kuukausittain tilaston kotisivuilla StatFin-tietokantatauluina

Muu tiedonjakelu

-

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita. StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Julkistenmenojen hintaindeksi on osin muista tilastoista koottu makrotilasto, jota ei suoraan johdeta mikroaineistoista. Lisäksi mikroaineistojen saatavuuteen vaikuttavat Tilastokeskuksen omia lähteitä koskevat omat ehtonsa.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Relevanssi

Julkistenmenojen hintaindeksin perusvuosiuudistuksen yhteydessä taustaryhmä ohjaa indeksin laadintaa. Taustaryhmässä on jäseniä valtioavarainministeriöstä ja kuntaliitosta sekä Tilastokeskuksesta.

Käyttäjien tarpeet

Julkisten menojen hintaindeksin käyttäjiä ovat julkisen sektorin hallinnonalat ja organisaatiot. Julkistenmenojen hintaindeksi on keskeinen tilasto julkisen sektorin menojen ja kustannusten kehitykseen. Tämän lisäksi tietoja käytetään laajasti mallintamiseen ja taloudellisiin ennusteisiin.

Laatudokumentointi

Julkistenmenojen hintaindeksi laatuseloste.

Laadun arviointi

<section id="page"> </section>

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja: <font color="#0066cc">Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)</font>

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: <font color="#0066cc">Tilastojen julkistamisperiaatteet</font>
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen <font color="#0066cc">käyttöehdot</font>.
 

Tilaston asiantuntijat

Pentti Wanhatalo
yliaktuaari
029 551 2220

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.