15.11.2021 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Kuluttajien luottamus -tilasto kuvaa kuluttajien taloudellisia mielialoja eli arvioita ja odotuksia oman ja Suomen yleisen talouden kehityksestä. Tilasto sisältää tietoa myös kuluttajien aikomuksista tehdä hintavia hankintoja, säästää ja ottaa lainaa. Tilaston tiedot kootaan henkilöotantaan pohjautuvalla kyselytutkimuksella, itse täytettävän verkkolomakkeen ja puhelinhaastattelujen avulla (yhdistelmätiedonkeruu).

Kuluttajien luottamus -tilasto tunnettiin aiemmin nimellä kuluttajabarometri. Ensimmäinen barometritutkimus toteutettiin marraskuussa 1987. Aluksi tutkimus tehtiin kaksi kertaa vuodessa (touko- ja marraskuu), ja vuonna 1992 tutkimuskerrat nostettiin neljään (helmi-, touko-, elo- ja marraskuu). Lokakuusta 1995 alkaen tietoa kuluttajien luottamuksesta on kerätty Euroopan komission (talous- ja rahoitusyksikkö DG ECFIN) toimeksiannosta, harmonisoimana ja osin rahoittamana joka kuukausi.

Kuluttajien luottamustutkimuksessa esitettävät kysymykset jakautuvat etupäässä mielipidekysymyksiin mutta myös tosiasiakysymyksiin. Kysymyksiin vastaaminen tapahtuu valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla (kvalitatiivinen tutkimus; poikkeuksena inflaatiota koskevat prosenttiarvio-kysymykset).

Kuluttajien luottamus -tilaston kysymysten sanamuodot ja vastausvaihtoehdot tilaston verkkolomakkeella esittämisjärjestyksessä:

1. Mikä on pääasiallinen toimintasi tällä hetkellä?
Palkansaaja kokoaikaisessa työssä
Palkansaaja osa-aikaisessa työssä
Maatalousyrittäjä (myös avustava)
Yrittäjä (myös avustava) tai ammatinharjoittaja
Työtön tai lomautettu
Perhevapaalla
Varusmies- tai siviilipalveluksessa
Opiskelija tai koululainen
Eläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas
Teen jotakin muuta
 
Seuraavat kysymykset koskevat mielipiteitäsi taloudesta.  
2. Millainen on mielestäsi oma taloudellinen tilanteesi nyt, verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten? (B1)
Paljon parempi
Jonkin verran parempi
Samanlainen
Jonkin verran huonompi
Paljon huonompi
En osaa sanoa

3. Entä millaisen arvioit sen olevan 12 kuukauden kuluttua, verrattuna tilanteeseen nyt? (B2)
Paljon parempi
Jonkin verran parempi
Samanlainen
Jonkin verran huonompi
Paljon huonompi
En osaa sanoa

4. Onko tulevan taloudellisen tilanteesi ennakoiminen sinulle helppoa vai vaikeaa juuri nyt?
Helppoa
Melko helppoa
Melko vaikeaa
Vaikeaa
En osaa sanoa

5. Kuinka todennäköistä on, että säästät rahaa seuraavan 12 kuukauden aikana? Myös velan lyhentäminen on säästämistä. (D2)
Hyvin todennäköistä
Melko todennäköistä
Melko epätodennäköistä
Hyvin epätodennäköistä
En osaa sanoa

6. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten omaa rahatilannettasi tällä hetkellä? (D1)
Säästöön jää paljon
Säästöön jää hieman
Rahat riittävät nipin napin
Joudun käyttämään säästöjä
Velkaannun tällä hetkellä
En osaa sanoa

7. Millainen on sinun mielestäsi Suomen taloudellinen tilanne nyt, verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten? (B3)
Paljon parempi
Jonkin verran parempi
Samanlainen
Jonkin verran huonompi
Paljon huonompi
En osaa sanoa

8. Entä millaisen arvioit sen olevan 12 kuukauden kuluttua, verrattuna tilanteeseen nyt? (B4)
Paljon parempi
Jonkin verran parempi
Samanlainen
Jonkin verran huonompi
Paljon huonompi
En osaa sanoa

9. Miten arvioit työttömien määrän muuttuvan Suomessa? (B7)
Arveletko, että työttömiä on 12 kuukauden päästä:
Paljon enemmän
Jonkin verran enemmän
Yhtä paljon
Jonkin verran vähemmän
Paljon vähemmän
En osaa sanoa

10. Onko työttömyyden tai lomautuksen uhka omalla kohdallasi viimeisen 12 kuukauden aikana mielestäsi: (B8)
Lisääntynyt paljon
Lisääntynyt hieman
Pysynyt ennallaan
Vähentynyt hieman
Vähentynyt paljon
Ei ole ollut eikä ole uhkaa
En osaa sanoa

11. Miten kuluttajahinnat ovat mielestäsi muuttuneet viimeisen 12 kuukauden aikana?
Nousseet paljon
Nousseet melko paljon
Nousseet hieman
Pysyneet samalla tasolla
Laskeneet
En osaa sanoa

12. Kuinka paljon arvioit hintojen nousseen/laskeneen prosentteina viimeisen 12 kuukauden aikana? Voit antaa luvun yhden desimaalin tarkkuudella. (B5)
0,0…99,9 %
En osaa sanoa

13. Verrattuna edelliseen 12 kuukauteen, miten arvioit kuluttajahintojen muuttuvan Suomessa seuraavan 12 kuukauden aikana?
Nousevat nopeammin
Nousevat samaa vauhtia
Nousevat hitaammin
Eivät nouse eivätkä laske
Laskevat
En osaa sanoa

14. Kuinka paljon arvioit hintojen nousevan/laskevan prosentteina seuraavan 12 kuukauden aikana? Voit antaa luvun yhden desimaalin tarkkuudella. (B6)
0,0…99,9 %
En osaa sanoa

Seuraavat kysymykset koskevat säästämistä ja lainanottoa.
15. Jos ajattelet yleistä taloudellista tilannetta Suomessa, niin millainen aika mielestäsi nyt on säästää? (C2)
Erittäin hyvä
Melko hyvä
Melko huono
Erittäin huono
En osaa sanoa

16. Jos ajattelet taas yleistä taloudellista tilannetta, niin millainen aika mielestäsi nyt on ottaa lainaa? (C3)
Erittäin hyvä
Melko hyvä
Melko huono
Erittäin huono
En osaa sanoa

17. Aiotko ottaa lainaa seuraavan 12 kuukauden aikana? (D5)
Kyllä, varmasti
Mahdollisesti
Luultavasti en
En
En osaa sanoa

Seuraavaksi kysymyksiä hankinnoista ja kulutuksesta.      
18. Jos ajattelet yleistä taloudellista tilannetta Suomessa, niin millainen aika mielestäsi nyt on ostaa kestokulutustavaroita, kuten huonekaluja, kodintekniikkaa tai auto? (C1)
Hyvä aika
Huono aika
Ei hyvä eikä huono aika
En osaa sanoa

19. Verrattuna edelliseen 12 kuukauteen, miten aiot käyttää rahaa kestokulutustavaroiden hankintaan seuraavan 12 kuukauden aikana? (E1)
Paljon enemmän
Jonkin verran enemmän
Saman verran
Jonkin verran vähemmän
Paljon vähemmän
En osaa sanoa

20. Kuinka todennäköistä on, että käytät rahaa henkilöauton ostoon seuraavan 12 kuukauden aikana? (E2)
Hyvin todennäköistä
Melko todennäköistä
Melko epätodennäköistä
Hyvin epätodennäköistä
En osaa sanoa

21. Aiotko hankkia uuden vai käytetyn auton? (E3)
Uuden
Käytetyn
Sekä uuden että käytetyn
En osaa sanoa

22. Aiotko käyttää rahaa asunnon ostoon tai talon rakentamiseen seuraavan 12 kuukauden aikana? (E4)
Kyllä, varmasti
Mahdollisesti
Luultavasti en
En
En osaa sanoa

23. Kuinka todennäköistä on, että käytät suuren summan rahaa asunnon korjauksiin tai parannuksiin seuraavan 12 kuukauden aikana? (E5)
Hyvin todennäköistä
Melko todennäköistä
Melko epätodennäköistä
Hyvin epätodennäköistä
En osaa sanoa

Aiotko käyttää rahaa alla lueteltuihin hankintoihin seuraavan 6 kuukauden aikana?        
24. Kodinkoneet (jääkaappi, mikroaaltouuni, pesukone yms.) (E65)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

25. Viihde-elektroniikka (televisio, tietokone, puhelin yms.) (E64)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

26. Kodin sisustus (huonekalut, matot, taulut yms.) (E62)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

27. Jokin kulkuväline (polkupyörä, vene, moottoripyörä yms.) - ei auto (E67)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

28. Hintavat harrastus- tai urheiluvälineet (E66)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

29. Vapaa-ajan asunto tai mökki (E63)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

30. Vapaa-ajan matkat ulkomaille (E69)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

31. Vähintään 4 päivää kestävät vapaa-ajan matkat kotimaassa (E68)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

Lopuksi vielä muutama taustakysymys.      
32. Mikä on asumismuotosi?
Omistusasunto
Vuokra-asunto
Asumisoikeus- tai osaomistusasunto
Jokin muu asumismuoto

33. Ammattirekisterin mukaan ammattisi kuuluu ryhmään [ammattiluokan nimi tarkimmalla tasolla]. Pitääkö ammattitieto yhä paikkansa?
Kyllä
Ei
En osaa sanoa

34. Mikä on tarkka ammattinimikkeesi /
Vastasit aiemmin, että olet maatalousyrittäjä. Mikä on tarkempi ammattinimikkeesi /
Vastasit aiemmin, että olet yrittäjä. Mikä on tarkempi ammattinimikkeesi?
                     
35. Mihin seuraavista tuloluokista sijoittuvat bruttotulosi ja -etuutesi kuukaudessa?
Alle 1 400 €/kk
1 400 - 2 499 €/kk
2 500 - 3 599 €/kk
3 600 €/kk tai enemmän
En osaa sanoa
En halua vastata

36. Kuinka monta henkilöä, itsesi mukaan lukien, kotitalouteesi kuuluu?
1…30

37. Kuinka moni heistä on aikuinen, eli vähintään 18-vuotias?
0...30


Mielipidekysymyksissä vastausten prosenttijakaumasta johdetaan saldoluku, joka vastaa EU:n ‘balance figure’ -mittaria. Saldoluku luonnehtii vastaajien keskimääräistä mielipidettä tiettynä ajankohtana. Saldolukujen tarkastelu aikasarjana kertoo mielialojen muutoksista ajankohdasta toiseen.

Saldoluku saadaan myönteisten ja kielteisten vastausosuuksien erotuksena painottamalla äärivastauksia luvulla 1 ja maltillisempia vastauksia luvulla 0,5. Saldolukuun ei oteta mukaan keskimmäisiä eli neutraaleja mielipiteitä eikä ’en osaa sanoa’ -vastauksia. Saldoluku voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä. Mitä korkeamman arvon saldoluku saa, sitä valoisampi näkemys kuluttajilla on taloudesta.

Saldoluvun laskenta vastausosuuksista kysymyksittäin:

B1, B2, B3, B4:
(1 x paljon parempi + 0,5 x jonkin verran parempi) - (1 x paljon huonompi + 0,5 x jonkin verran huonompi)
B7:
(1 x paljon vähemmän + 0,5 x jonkin verran vähemmän) - (1 x paljon enemmän + 0,5 x jonkin verran enemmän)
B8:
(1 x vähentynyt paljon + 0,5 x vähentynyt hieman) - (1 x lisääntynyt paljon + 0,5 x lisääntynyt hieman)
C1:
(1 x hyvä aika) - (1 x huono aika)
C2, C3:
(1 x erittäin hyvä + 0,5 x melko hyvä) - (1 x erittäin huono + 0,5 x melko huono)
D1:
(1 x säästöön jää paljon + 0,5 x säästöön jää hieman) - (1 x velkaannun tällä hetkellä + 0,5 x joudun käyttämään säästöjä)
D2:
(1 x hyvin todennäköistä + 0,5 x melko todennäköistä) - (1 x hyvin epätodennäköistä + 0,5 x melko epätodennäköistä)
E1:
(1 x paljon enemmän + 0,5 x jonkin verran enemmän) - (1 x paljon vähemmän + 0,5 x jonkin verran vähemmän)


Inflaatio-kysymysten (B5, B6) kohdalla prosenttivastauksista lasketaan kuluttajien arvioiden keskiarvo (mukaan itseisarvoltaan vain alle 15 prosentin arviot). Osto- ja lainanottoaikomusten (D5, E2, E4, E5, E62-E69) osalta summataan yhteen varman ja mahdollisen aikomuksen vastausosuudet.

Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) tiivistää kuluttajien näkemykset taloudesta. Luottamusindikaattori on neljän saldoluvun aritmeettinen keskiarvo: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Tämä uusi vuonna 2019 käyttöön otettu luottamusindikaattori on Euroopan komission talous- ja rahoitusyksikön (DG ECFIN) käyttämä ja suosittelema. Entisen pitkään käytetyn luottamusindikaattorin osatekijöitä olivat (kaikki koskien seur. 12 kk): oma talous (B2), Suomen talous (B4), yleinen työttömyys (B7) ja kotitalouden säästämismahdollisuudet (D2).

Kuluttajien luottamusindikaattorin ja taloutta koskevien odotusten avulla on mahdollista ennakoida talouden kehitystä mikro- ja makrotasolla. Uuden luottamusindikaattorin pitäisi DG ECFIN:n tekemän analyysin perusteella kuvata varsinkin yksityisen kulutuksen kehitystä entistä indikaattoria paremmin.

Kuluttajien luottamus -tilaston luokittelutietoina ovat käytössä vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, koulutusaste, sosioekonominen asema, bruttotulot, asuinalue, asumismuoto ja kotitalouden koko.

Tilaston kuvaus

Kuluttajien luottamus -tilasto kuvaa kuluttajien taloudellisia mielialoja eli arvioita ja odotuksia oman ja Suomen yleisen talouden kehityksestä. Tilasto sisältää tietoa myös kuluttajien aikomuksista tehdä hintavia hankintoja, säästää ja ottaa lainaa. Tilaston tiedot kootaan henkilöotantaan pohjautuvalla kyselytutkimuksella, itse täytettävän verkkolomakkeen ja puhelinhaastattelujen avulla (yhdistelmätiedonkeruu).

Kuluttajien luottamus -tilasto tunnettiin aiemmin nimellä kuluttajabarometri. Ensimmäinen barometritutkimus toteutettiin marraskuussa 1987. Aluksi tutkimus tehtiin kaksi kertaa vuodessa (touko- ja marraskuu), ja vuonna 1992 tutkimuskerrat nostettiin neljään (helmi-, touko-, elo- ja marraskuu). Lokakuusta 1995 alkaen tietoa kuluttajien luottamuksesta on kerätty Euroopan komission (talous- ja rahoitusyksikkö DG ECFIN) toimeksiannosta, harmonisoimana ja osin rahoittamana joka kuukausi.

Kuluttajien luottamustutkimuksessa esitettävät kysymykset jakautuvat etupäässä mielipidekysymyksiin mutta myös tosiasiakysymyksiin. Kysymyksiin vastaaminen tapahtuu valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla (kvalitatiivinen tutkimus; poikkeuksena inflaatiota koskevat prosenttiarvio-kysymykset).

Kuluttajien luottamus -tilaston kysymysten sanamuodot ja vastausvaihtoehdot tilaston verkkolomakkeella esittämisjärjestyksessä:

1. Mikä on pääasiallinen toimintasi tällä hetkellä?
Palkansaaja kokoaikaisessa työssä
Palkansaaja osa-aikaisessa työssä
Maatalousyrittäjä (myös avustava)
Yrittäjä (myös avustava) tai ammatinharjoittaja
Työtön tai lomautettu
Perhevapaalla
Varusmies- tai siviilipalveluksessa
Opiskelija tai koululainen
Eläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas
Teen jotakin muuta
 
Seuraavat kysymykset koskevat mielipiteitäsi taloudesta.  
2. Millainen on mielestäsi oma taloudellinen tilanteesi nyt, verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten? (B1)
Paljon parempi
Jonkin verran parempi
Samanlainen
Jonkin verran huonompi
Paljon huonompi
En osaa sanoa

3. Entä millaisen arvioit sen olevan 12 kuukauden kuluttua, verrattuna tilanteeseen nyt? (B2)
Paljon parempi
Jonkin verran parempi
Samanlainen
Jonkin verran huonompi
Paljon huonompi
En osaa sanoa

4. Onko tulevan taloudellisen tilanteesi ennakoiminen sinulle helppoa vai vaikeaa juuri nyt?
Helppoa
Melko helppoa
Melko vaikeaa
Vaikeaa
En osaa sanoa

5. Kuinka todennäköistä on, että säästät rahaa seuraavan 12 kuukauden aikana? Myös velan lyhentäminen on säästämistä. (D2)
Hyvin todennäköistä
Melko todennäköistä
Melko epätodennäköistä
Hyvin epätodennäköistä
En osaa sanoa

6. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten omaa rahatilannettasi tällä hetkellä? (D1)
Säästöön jää paljon
Säästöön jää hieman
Rahat riittävät nipin napin
Joudun käyttämään säästöjä
Velkaannun tällä hetkellä
En osaa sanoa

7. Millainen on sinun mielestäsi Suomen taloudellinen tilanne nyt, verrattuna tilanteeseen 12 kuukautta sitten? (B3)
Paljon parempi
Jonkin verran parempi
Samanlainen
Jonkin verran huonompi
Paljon huonompi
En osaa sanoa

8. Entä millaisen arvioit sen olevan 12 kuukauden kuluttua, verrattuna tilanteeseen nyt? (B4)
Paljon parempi
Jonkin verran parempi
Samanlainen
Jonkin verran huonompi
Paljon huonompi
En osaa sanoa

9. Miten arvioit työttömien määrän muuttuvan Suomessa? (B7)
Arveletko, että työttömiä on 12 kuukauden päästä:
Paljon enemmän
Jonkin verran enemmän
Yhtä paljon
Jonkin verran vähemmän
Paljon vähemmän
En osaa sanoa

10. Onko työttömyyden tai lomautuksen uhka omalla kohdallasi viimeisen 12 kuukauden aikana mielestäsi: (B8)
Lisääntynyt paljon
Lisääntynyt hieman
Pysynyt ennallaan
Vähentynyt hieman
Vähentynyt paljon
Ei ole ollut eikä ole uhkaa
En osaa sanoa

11. Miten kuluttajahinnat ovat mielestäsi muuttuneet viimeisen 12 kuukauden aikana?
Nousseet paljon
Nousseet melko paljon
Nousseet hieman
Pysyneet samalla tasolla
Laskeneet
En osaa sanoa

12. Kuinka paljon arvioit hintojen nousseen/laskeneen prosentteina viimeisen 12 kuukauden aikana? Voit antaa luvun yhden desimaalin tarkkuudella. (B5)
0,0…99,9 %
En osaa sanoa

13. Verrattuna edelliseen 12 kuukauteen, miten arvioit kuluttajahintojen muuttuvan Suomessa seuraavan 12 kuukauden aikana?
Nousevat nopeammin
Nousevat samaa vauhtia
Nousevat hitaammin
Eivät nouse eivätkä laske
Laskevat
En osaa sanoa

14. Kuinka paljon arvioit hintojen nousevan/laskevan prosentteina seuraavan 12 kuukauden aikana? Voit antaa luvun yhden desimaalin tarkkuudella. (B6)
0,0…99,9 %
En osaa sanoa

Seuraavat kysymykset koskevat säästämistä ja lainanottoa.
15. Jos ajattelet yleistä taloudellista tilannetta Suomessa, niin millainen aika mielestäsi nyt on säästää? (C2)
Erittäin hyvä
Melko hyvä
Melko huono
Erittäin huono
En osaa sanoa

16. Jos ajattelet taas yleistä taloudellista tilannetta, niin millainen aika mielestäsi nyt on ottaa lainaa? (C3)
Erittäin hyvä
Melko hyvä
Melko huono
Erittäin huono
En osaa sanoa

17. Aiotko ottaa lainaa seuraavan 12 kuukauden aikana? (D5)
Kyllä, varmasti
Mahdollisesti
Luultavasti en
En
En osaa sanoa

Seuraavaksi kysymyksiä hankinnoista ja kulutuksesta.      
18. Jos ajattelet yleistä taloudellista tilannetta Suomessa, niin millainen aika mielestäsi nyt on ostaa kestokulutustavaroita, kuten huonekaluja, kodintekniikkaa tai auto? (C1)
Hyvä aika
Huono aika
Ei hyvä eikä huono aika
En osaa sanoa

19. Verrattuna edelliseen 12 kuukauteen, miten aiot käyttää rahaa kestokulutustavaroiden hankintaan seuraavan 12 kuukauden aikana? (E1)
Paljon enemmän
Jonkin verran enemmän
Saman verran
Jonkin verran vähemmän
Paljon vähemmän
En osaa sanoa

20. Kuinka todennäköistä on, että käytät rahaa henkilöauton ostoon seuraavan 12 kuukauden aikana? (E2)
Hyvin todennäköistä
Melko todennäköistä
Melko epätodennäköistä
Hyvin epätodennäköistä
En osaa sanoa

21. Aiotko hankkia uuden vai käytetyn auton? (E3)
Uuden
Käytetyn
Sekä uuden että käytetyn
En osaa sanoa

22. Aiotko käyttää rahaa asunnon ostoon tai talon rakentamiseen seuraavan 12 kuukauden aikana? (E4)
Kyllä, varmasti
Mahdollisesti
Luultavasti en
En
En osaa sanoa

23. Kuinka todennäköistä on, että käytät suuren summan rahaa asunnon korjauksiin tai parannuksiin seuraavan 12 kuukauden aikana? (E5)
Hyvin todennäköistä
Melko todennäköistä
Melko epätodennäköistä
Hyvin epätodennäköistä
En osaa sanoa

Aiotko käyttää rahaa alla lueteltuihin hankintoihin seuraavan 6 kuukauden aikana?        
24. Kodinkoneet (jääkaappi, mikroaaltouuni, pesukone yms.) (E65)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

25. Viihde-elektroniikka (televisio, tietokone, puhelin yms.) (E64)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

26. Kodin sisustus (huonekalut, matot, taulut yms.) (E62)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

27. Jokin kulkuväline (polkupyörä, vene, moottoripyörä yms.) - ei auto (E67)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

28. Hintavat harrastus- tai urheiluvälineet (E66)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

29. Vapaa-ajan asunto tai mökki (E63)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

30. Vapaa-ajan matkat ulkomaille (E69)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

31. Vähintään 4 päivää kestävät vapaa-ajan matkat kotimaassa (E68)
Kyllä
Ehkä
En
En osaa sanoa

Lopuksi vielä muutama taustakysymys.      
32. Mikä on asumismuotosi?
Omistusasunto
Vuokra-asunto
Asumisoikeus- tai osaomistusasunto
Jokin muu asumismuoto

33. Ammattirekisterin mukaan ammattisi kuuluu ryhmään [ammattiluokan nimi tarkimmalla tasolla]. Pitääkö ammattitieto yhä paikkansa?
Kyllä
Ei
En osaa sanoa

34. Mikä on tarkka ammattinimikkeesi /
Vastasit aiemmin, että olet maatalousyrittäjä. Mikä on tarkempi ammattinimikkeesi /
Vastasit aiemmin, että olet yrittäjä. Mikä on tarkempi ammattinimikkeesi?
                     
35. Mihin seuraavista tuloluokista sijoittuvat bruttotulosi ja -etuutesi kuukaudessa?
Alle 1 400 €/kk
1 400 - 2 499 €/kk
2 500 - 3 599 €/kk
3 600 €/kk tai enemmän
En osaa sanoa
En halua vastata

36. Kuinka monta henkilöä, itsesi mukaan lukien, kotitalouteesi kuuluu?
1…30

37. Kuinka moni heistä on aikuinen, eli vähintään 18-vuotias?
0...30


Mielipidekysymyksissä vastausten prosenttijakaumasta johdetaan saldoluku, joka vastaa EU:n ‘balance figure’ -mittaria. Saldoluku luonnehtii vastaajien keskimääräistä mielipidettä tiettynä ajankohtana. Saldolukujen tarkastelu aikasarjana kertoo mielialojen muutoksista ajankohdasta toiseen.

Saldoluku saadaan myönteisten ja kielteisten vastausosuuksien erotuksena painottamalla äärivastauksia luvulla 1 ja maltillisempia vastauksia luvulla 0,5. Saldolukuun ei oteta mukaan keskimmäisiä eli neutraaleja mielipiteitä eikä ’en osaa sanoa’ -vastauksia. Saldoluku voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä. Mitä korkeamman arvon saldoluku saa, sitä valoisampi näkemys kuluttajilla on taloudesta.

Saldoluvun laskenta vastausosuuksista kysymyksittäin:

B1, B2, B3, B4:
(1 x paljon parempi + 0,5 x jonkin verran parempi) - (1 x paljon huonompi + 0,5 x jonkin verran huonompi)
B7:
(1 x paljon vähemmän + 0,5 x jonkin verran vähemmän) - (1 x paljon enemmän + 0,5 x jonkin verran enemmän)
B8:
(1 x vähentynyt paljon + 0,5 x vähentynyt hieman) - (1 x lisääntynyt paljon + 0,5 x lisääntynyt hieman)
C1:
(1 x hyvä aika) - (1 x huono aika)
C2, C3:
(1 x erittäin hyvä + 0,5 x melko hyvä) - (1 x erittäin huono + 0,5 x melko huono)
D1:
(1 x säästöön jää paljon + 0,5 x säästöön jää hieman) - (1 x velkaannun tällä hetkellä + 0,5 x joudun käyttämään säästöjä)
D2:
(1 x hyvin todennäköistä + 0,5 x melko todennäköistä) - (1 x hyvin epätodennäköistä + 0,5 x melko epätodennäköistä)
E1:
(1 x paljon enemmän + 0,5 x jonkin verran enemmän) - (1 x paljon vähemmän + 0,5 x jonkin verran vähemmän)


Inflaatio-kysymysten (B5, B6) kohdalla prosenttivastauksista lasketaan kuluttajien arvioiden keskiarvo (mukaan itseisarvoltaan vain alle 15 prosentin arviot). Osto- ja lainanottoaikomusten (D5, E2, E4, E5, E62-E69) osalta summataan yhteen varman ja mahdollisen aikomuksen vastausosuudet.

Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) tiivistää kuluttajien näkemykset taloudesta. Luottamusindikaattori on neljän saldoluvun aritmeettinen keskiarvo: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Tämä uusi vuonna 2019 käyttöön otettu luottamusindikaattori on Euroopan komission talous- ja rahoitusyksikön (DG ECFIN) käyttämä ja suosittelema. Entisen pitkään käytetyn luottamusindikaattorin osatekijöitä olivat (kaikki koskien seur. 12 kk): oma talous (B2), Suomen talous (B4), yleinen työttömyys (B7) ja kotitalouden säästämismahdollisuudet (D2).

Kuluttajien luottamusindikaattorin ja taloutta koskevien odotusten avulla on mahdollista ennakoida talouden kehitystä mikro- ja makrotasolla. Uuden luottamusindikaattorin pitäisi DG ECFIN:n tekemän analyysin perusteella kuvata varsinkin yksityisen kulutuksen kehitystä entistä indikaattoria paremmin.

Kuluttajien luottamus -tilaston luokittelutietoina ovat käytössä vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, koulutusaste, sosioekonominen asema, bruttotulot, asuinalue, asumismuoto ja kotitalouden koko.

Tilaston perusjoukko

Tilaston kohdeperusjoukon muodostavat Suomessa asuvat 18-74-vuotiaat henkilöt eli kuluttajat.

Tilastoyksikkö

Tilaston perusyksikköjä ovat Suomessa asuvat 18-74-vuotiaat henkilöt eli kuluttajat.

Mittayksikkö

Tilastossa käytettäviä mittayksikköjä ovat saldoluku ja prosenttia.

Perusajankohta

Kyseessä ei ole indeksitilasto.

Viiteajankohta

Tilastoon kysytään kuukausittain kuluttajien talousnäkemyksiä koskien edellistä 12 kuukautta, kyselyhetkeä ja seuraavaa 12 kuukautta sekä lisäksi joitakin kulutusaikomuksia koskien seuraavaa 6 kuukautta. 

Viitealue

Tilaston viitealueena on koko Suomi sekä maakuntiin pohjautuvat, entisiä läänejä karkeasti vastaavat alueet, pääkaupunkiseutu oman alueenaan.

Kattavuus

Tilasto kattaa Suomessa asuvat 18-74-vuotiaat henkilöt eli kuluttajat.

Ajallinen kattavuus

Tilaston tietoaineistot kattavat kaikki kuukaudet lokakuusta 1995 alkaen; julkaistut tiedot ovat lopulliset.

Jakelutiheys

Tilaston tiedot jaellaan kuukausittain.

Käsitteet

Henkilön kotitalous

Henkilön kotitalouteen lasketaan ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat tai jotka muuten käyttävät tulojaan hänen kanssaan yhdessä. Kotitalouden koko voi vaihdella yhden hengen taloudesta esimerkiksi usean sukupolven monijäseniseen talouteen.

Samaan kotitalouteen voidaan katsoa kuuluvaksi myös henkilöt, jotka asuvat suuren osan ajasta eri osoitteessa, jos he kuuluvat yhteisen rahankäytön piiriin. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi:

-toisella paikkakunnalla esimerkiksi työn vuoksi asuvat henkilöt, jos he osallistuvat kotitalouden tulojen hankintaan
-varusmies- tai siviilipalvelusta suorittavat
-tilapäisesti sairaalahoidossa olevat henkilöt
-esimerkiksi toisella paikkakunnalla asuvat opiskelijat, jos he kuuluvat saman tulonkäytön piiriin.

Samassa asunnossa voi kuitenkin myös asua henkilöitä, jotka eivät kuulu samaan kotitalouteen. He käyttävät tulojaan itse ja täten muodostavat oman kotitaloutensa. Tällaisia ovat esimerkiksi:
-alivuokralaiset, kotiapulaiset ja täyshoitolaiset
-sijaiskotilapset silloin kun sijaiskotitoiminta on ammattimaista eikä sijoitusjärjestely ole tarkoitettu pysyväksi
-esimerkiksi soluasunnoissa asuvat opiskelijat, paitsi jos he ovat naimisissa tai avoliitossa.

Kuluttajien lainanottoaikomus

Kuluttajien luottamus -tilastossa selvitetään kuluttajan lainanottoaikomusta 12 kuukauden sisällä. Mittayksikkö on ’prosenttia kuluttajista’.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamusindikaattoriin tiivistyvät kuluttajien näkemykset ja odotukset talouskehityksestä. Luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Osatekijät ovat: oma talous nyt, oma talous vuoden kuluttua, Suomen talous vuoden kuluttua ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin vuoden sisällä. Luottamusindikaattori voi vaihdella -100:n ja +100:n välillä. Mitä korkeampi lukema on, sitä valoisampi on näkemys taloudesta.

Kuluttajien näkemykset taloudesta

Kuluttajien luottamus -tilastossa selvitetään kuluttajan henkilökohtaisia näkemyksiä ja odotuksia taloudesta. Mittayksikkö on ’prosenttia kuluttajista’:

-kuluttajan oma talous nyt ja 12 kuukauden kuluttua
-Suomen talous nyt ja 12 kuukauden kuluttua
-yleinen työttömyys 12 kuukauden kuluttua
-työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt
-kuluttajahintojen muutos nyt ja 12 kuukauden kuluttua
-ajankohdan otollisuus säästämiseen, lainanottoon ja kestotavaroiden ostamiseen nyt
-kuluttajan rahatilanne nyt
-kuluttajan säästämismahdollisuudet 12 kuukauden sisällä
-kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin 12 kuukauden sisällä.

Kuluttajien ostoaikomukset

Kuluttajien luottamus -tilastossa selvitetään kuluttajan rahankäyttöaikeita kohteittain. Mittayksikkö on ’prosenttia kuluttajista’:

-uuden tai käytetyn henkilöauton osto 12 kuukauden sisällä
-asunnon osto tai talon rakentaminen 12 kuukauden sisällä
-asunnon peruskorjaus seuraavan 12 kuukauden sisällä
-hankinnat seuraavan 6 kuukauden aikana: vapaa-ajan asunto, kodin sisustus, kodinkoneet, viihde-elektroniikka, harrastus- ja urheiluvälineet, muut kulkuvälineet kuin auto, kotimaan lomamatka, ulkomaan lomamatka.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Mielialamittareiden luotettavuuden arviointi ei ole yksiselitteistä. Kuluttajien odotuksia koskevan informaation merkitys on kuitenkin yleisesti tunnustettu, ja kuluttajien mielialamittareita on käytetty pitkään ennakoivien talousindikaattorien osina ja talouden ennustemalleissa.

Kuluttajien luottamusindikaattori on ollut laajasti käytössä Suomessa, kun on haluttu ennakoida kuluttajien toimintaa. Se on korreloinut vahvasti bruttokansantuotteen (bkt) ja yksityisen kulutuksen muutosten kanssa. Myös suorat osto-, säästämis- ja lainanottoaikomuksia koskevat kysymykset ovat ennakoineet hyvin päätösten toteutumista. Kuluttajien työttömyys- ja inflaatio-odotukset ovat olleet varsin osuvia.

Tilastosta on tehty Suomessa muutama luotettavuustutkimus. Kari Djerf analysoi tutkimuksen alkuvaiheessa (1989 ja 1990) eräiden ostoaikomustietojen toimivuutta sekä osuvuutta makrotaloudellisten mittareiden kanssa. Vuonna 1997 tuotettiin kattava luotettavuusselvitys kymmenen vuotta toimineesta tutkimuksesta Helsingin CIRET-konferenssiin (Djerf & Takala).

Syksyn 2010 CIRET-konferenssiin valmistui jälleen paperi tilastosta ja sen indikaattorien osuvuudesta (Kangasniemi, Kangassalo & Takala). Sittemmin Tara Junes (2014) on tehnyt vertailuja kuluttajien luottamuksen ja yksityisen kulutuksen sarjojen välillä Suomessa ja muutamissa muissa EU-maissa. Kesällä 2020 Suomen Pankki julkaisi artikkelin (Lindblad & Silvo) kuluttajien luottamuksen ennakointikyvystä talouden käänteiden suhteen. Lisäksi Suomen Pankissa on useaan otteeseen selvitetty inflaatio-odotusten toimivuutta (Kuismanen & Spolander 1995, Pursiainen 1999, Kangassalo & Takala 2005, Paloviita ym. 2019 ja 2021).

Pertti Kangassalo ja Veijo Notkola analysoivat vastauskadon rakenteen muutosta tiedonkeruutavan vaihtumisvaiheessa vuonna 1999–2000 (CIRET 2000). Myöhemmin tutkittiin laajemminkin menetelmämuutoksen vaikutuksia tutkimuksen tuloksiin (Kangassalo & Heiskanen 2001).

Vuonna 2013 selvitettiin EU:n komission toimeksiannosta (Task force on quality of BCS data) kaikkien EU-maiden kuluttajakyselyjen vastausosuuksia ja näihin vaikuttavia tekijöitä (Junes & Kangassalo).

Keväällä 2019 tilaston tiedonkeruutapa vaihtui pelkistä puhelinhaastatteluista ns. yhdistelmätiedonkeruuseen eli itse täytettävään verkkolomakkeeseen ja puhelinhaastatteluihin. Tästä seurasi kysymyksittäin erisuuruista vaikutusta tutkimustuloksiin. Tara Junes ja Tuomas Parikka kirjoittivat kuvausta muutoksen vaikutuksista ja aikasarjojen tasokorjauksesta tilaston julkaisuun tammikuussa 2020.

Otantatutkimuksella kerättyihin tietoihin sisältyy aina tilastollista epätarkkuutta, jota kuitenkin painotuksella vähennetään. Tilaston kuukausittaisen vastausaineiston pieni koko sekä vastauskato ja sen vinous aiheuttavat epätarkkuutta tuloksiin. Kuluttajien luottamusindikaattorin kohdalla tämä merkitsee arviolta ainakin noin 1,7 yksikön virhemarginaalia molempiin suuntiin.

Tarkkuus ja luotettavuus

Mielialamittareiden luotettavuuden arviointi ei ole yksiselitteistä. Kuluttajien odotuksia koskevan informaation merkitys on kuitenkin yleisesti tunnustettu, ja kuluttajien mielialamittareita on käytetty pitkään ennakoivien talousindikaattorien osina ja talouden ennustemalleissa.

Kuluttajien luottamusindikaattori on ollut laajasti käytössä Suomessa, kun on haluttu ennakoida kuluttajien toimintaa. Se on korreloinut vahvasti bruttokansantuotteen (bkt) ja yksityisen kulutuksen muutosten kanssa. Myös suorat osto-, säästämis- ja lainanottoaikomuksia koskevat kysymykset ovat ennakoineet hyvin päätösten toteutumista. Kuluttajien työttömyys- ja inflaatio-odotukset ovat olleet varsin osuvia.

Tilastosta on tehty Suomessa muutama luotettavuustutkimus. Kari Djerf analysoi tutkimuksen alkuvaiheessa (1989 ja 1990) eräiden ostoaikomustietojen toimivuutta sekä osuvuutta makrotaloudellisten mittareiden kanssa. Vuonna 1997 tuotettiin kattava luotettavuusselvitys kymmenen vuotta toimineesta tutkimuksesta Helsingin CIRET-konferenssiin (Djerf & Takala).

Syksyn 2010 CIRET-konferenssiin valmistui jälleen paperi tilastosta ja sen indikaattorien osuvuudesta (Kangasniemi, Kangassalo & Takala). Sittemmin Tara Junes (2014) on tehnyt vertailuja kuluttajien luottamuksen ja yksityisen kulutuksen sarjojen välillä Suomessa ja muutamissa muissa EU-maissa. Kesällä 2020 Suomen Pankki julkaisi artikkelin (Lindblad & Silvo) kuluttajien luottamuksen ennakointikyvystä talouden käänteiden suhteen. Lisäksi Suomen Pankissa on useaan otteeseen selvitetty inflaatio-odotusten toimivuutta (Kuismanen & Spolander 1995, Pursiainen 1999, Kangassalo & Takala 2005, Paloviita ym. 2019 ja 2021).

Pertti Kangassalo ja Veijo Notkola analysoivat vastauskadon rakenteen muutosta tiedonkeruutavan vaihtumisvaiheessa vuonna 1999–2000 (CIRET 2000). Myöhemmin tutkittiin laajemminkin menetelmämuutoksen vaikutuksia tutkimuksen tuloksiin (Kangassalo & Heiskanen 2001).

Vuonna 2013 selvitettiin EU:n komission toimeksiannosta (Task force on quality of BCS data) kaikkien EU-maiden kuluttajakyselyjen vastausosuuksia ja näihin vaikuttavia tekijöitä (Junes & Kangassalo).

Keväällä 2019 tilaston tiedonkeruutapa vaihtui pelkistä puhelinhaastatteluista ns. yhdistelmätiedonkeruuseen eli itse täytettävään verkkolomakkeeseen ja puhelinhaastatteluihin. Tästä seurasi kysymyksittäin erisuuruista vaikutusta tutkimustuloksiin. Tara Junes ja Tuomas Parikka kirjoittivat kuvausta muutoksen vaikutuksista ja aikasarjojen tasokorjauksesta tilaston julkaisuun tammikuussa 2020.

Otantatutkimuksella kerättyihin tietoihin sisältyy aina tilastollista epätarkkuutta, jota kuitenkin painotuksella vähennetään. Tilaston kuukausittaisen vastausaineiston pieni koko sekä vastauskato ja sen vinous aiheuttavat epätarkkuutta tuloksiin. Kuluttajien luottamusindikaattorin kohdalla tämä merkitsee arviolta ainakin noin 1,7 yksikön virhemarginaalia molempiin suuntiin.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tilastossa ei aikaviivettä. Tiedot julkaistaan ja ovat saatavissa aina ennalta sovittuna päivänä (ilmoitettu Tilastokeskuksen julkistuskalenterissa) noin viikko tiedonkeruun päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden lopussa.
 

Oikea-aikaisuus

Tilastossa ei aikaviivettä. Tiedot julkaistaan ja ovat saatavissa aina ennalta sovittuna päivänä (ilmoitettu Tilastokeskuksen julkistuskalenterissa) noin viikko tiedonkeruun päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden lopussa.

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

Tilastossa ei aikaviivettä. Tiedot julkaistaan ja ovat saatavissa aina ennalta sovittuna päivänä (ilmoitettu Tilastokeskuksen julkistuskalenterissa) noin viikko tiedonkeruun päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden lopussa.

Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2

Tilastossa ei aikaviivettä. Tiedot julkaistaan ja ovat saatavissa aina ennalta sovittuna päivänä (ilmoitettu Tilastokeskuksen julkistuskalenterissa) noin viikko tiedonkeruun päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden lopussa.

Oikea-aikaisuus (tuottaja) / TP2

Tilastossa ei aikaviivettä. Tiedot julkaistaan ja ovat saatavissa aina ennalta sovittuna päivänä (ilmoitettu Tilastokeskuksen julkistuskalenterissa) noin viikko tiedonkeruun päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden lopussa.

Täsmällisyys

Tilastossa ei aikaviivettä. Tiedot julkaistaan ja ovat saatavissa aina ennalta sovittuna päivänä (ilmoitettu Tilastokeskuksen julkistuskalenterissa) noin viikko tiedonkeruun päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden lopussa.

Täsmällisyys (käyttäjä) / TP3

Tilastossa ei aikaviivettä. Tiedot julkaistaan ja ovat saatavissa aina ennalta sovittuna päivänä (ilmoitettu Tilastokeskuksen julkistuskalenterissa) noin viikko tiedonkeruun päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden lopussa.

Täsmällisyys (tuottaja) / TP3

Tilastossa ei aikaviivettä. Tiedot julkaistaan ja ovat saatavissa aina ennalta sovittuna päivänä (ilmoitettu Tilastokeskuksen julkistuskalenterissa) noin viikko tiedonkeruun päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden lopussa.

Täydellisyys

Tilastot ovat saatavilla mahdollisimman täydessä laatunäkökohtien sallimassa laajuudessa.

Tietojen revisioituminen

Tilastossa ei tapahdu revisiota.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Tilastossa ei tapahdu revisiota.

Keskimääräinen revisio (käyttäjä) / A6

Tilastossa ei tapahdu revisiota.

Keskimääräinen revisio (tuottaja) / A6

Tilastossa ei tapahdu revisiota.

Otantavirhe

-

Keskivirheet (käyttäjä) / A1a

Kuluttajien luottamusindikaattorin keskivirhe: 0,90 yksikköä (syyskuu 2020, n=1112).
Luottamusväli (95 %): ± 1,76 (= ± 1,96 x keskivirhe).

Keskivirheet (tuottaja) / A1b

Kuluttajien luottamusindikaattorin keskivirhe: 0,90 yksikköä (syyskuu 2020, n=1112).
Luottamusväli (95 %): ± 1,76 (= ± 1,96 x keskivirhe).

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Tilastossa havaitun ylipeiton osuus on kuukausittain alle 0,5 prosenttia otoksesta. Vastauskadon osuus on noin 50 prosenttia otoksesta, ei eräkatoa. Kuukausittain "imputoidaan" noin 50 havainnolle (työlliselle) ammattikoodi. Ei osaa sanoa -merkintöjä editoidaan. Estimoinnissa, painokertoimien kalibroinnissa käytetään hyväksi Calmar-sovellusta.

Peittovirheet

Tilastossa havaitun ylipeiton osuus kuukausittain on alle 0,5 prosenttia otoksesta; ei alipeittoa.

Ylipeiton osuus / A2

Tilastossa havaitun ylipeiton osuus kuukausittain on alle 0,5 prosenttia otoksesta.

Mittausvirhe

Tilaston ammattikoodauksessa esiintyy puutteellisesta taustatiedosta johtuvaa epätarkkuutta.

Yksikkökato / A4

Tilastossa vastauskadon osuus kuukausittain on noin 50 prosenttia otoksesta. Vain noin 15 prosenttia vastauskadosta voidaan vahvistaa kieltäytymisestä johtuvaksi; yli 80 prosentissa syyksi joudutaan kirjaamaan se, että vastaajaa ei tavoiteta (haastattelijoiden toimesta).

Eräkato / A5

Tilastossa ei ole eräkatoa.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tilaston kysymykset ovat aina olleet suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Lokakuussa 1995 tutkimuksen mielipidekysymykset yhdenmukaistettiin EU-maiden harmonisoidun kuluttajakyselyn (Consumer Survey) 15 kysymyksen kanssa (nykyisin 18 EU-kysymystä). Jotkin Suomen omat kysymykset ovat olleet mukana samanlaisina tutkimuksen alusta, marraskuusta 1987 lähtien.

Tilaston sisältö poikkeaa paljon muiden tilastojen tiedoista ja käsitteistä eikä valtaosa sen tiedoista (subjektiiviset/kvalitatiiviset arviot ja odotukset taloudesta) ole suoraan yhteydessä tai vertailtavissa muihin tilastoihin. Kuitenkin tutkimuksen jo lopetetut laiteyleisyys- ja sijoituskohdekysymykset olivat tietyin varauksin vertailukelpoisia ja täydentäviä suhteessa Tilastokeskuksen harvemmin toteutettaviin isoihin haastattelututkimuksiin (mm. kulutustutkimus, varallisuustutkimus, väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö).

Toisaalta tilaston tarkoitus on tarjota väline talouskehityksen ennakointiin, joten tuloksia ja aikasarjoja vertaillaan aina kansantalouden ym. kehitystä kuvaaviin tilastoihin (mm. kansantalouden tilinpito, tuotannon suhdannekuvaaja, työvoimatutkimus, kuluttajahintaindeksi, pankkitilastot).

Tiedonkeruumenetelmien muutoksilla on aina vähintään jonkin verran vaikutusta tilaston vastausjakaumiin. Vuoden 2000 menetelmämuutoksen seurauksena tulokset koskien kuluttajien arvioita kotitaloutensa rahatilanteesta sekä kestotavaroiden ostamisen ja säästämisen edullisuudesta muuttuivat hieman myönteisemmiksi. Myöhemmin perusjoukon laajennuksen 75–84-vuotiailla henkilöillä arvioidaan heikentäneen aavistuksen kuluttajien luottamusindikaattorin arvoa tammikuusta 2012 alkaen.

Merkittävin muutos tilaston menetelmissä tapahtui toukokuussa 2019. Tällöin siirryttiin ns. yhdistelmätiedonkeruuseen (itse täytettävä verkkolomake ja puhelinhaastattelut) ja rotatoivaan paneeliasetelmaan. Lisäksi perusjoukkoa supistettiin 18–74-vuotiaisiin, painotusta uudistettiin, tietosisältöä kevennettiin huomattavasti ja kaikista kysymyksistä tehtiin henkilökohtaisia eli vain vastaajaa itseään koskevia (aiemmin monet kysymykset olivat koko kotitalouteen kohdistuvia). Näillä muutoksilla oli odotetusti kysymyksestä riippuen vaihtelevan suuruista yhteisvaikutusta tutkimustuloksiin. Helmi-huhtikuussa 2019 toteutetun rinnakkaiskeruun ja vaikutusten huolellisen analyysin perusteella pystyttiin kuitenkin tasokorjaamaan tilaston aikasarjoja taaksepäin, kuukausittaisen tiedonkeruun käynnistymiseen eli vuoteen 1995 saakka. Näin säilytettiin tilaston tietojen vertailukelpoisuus ajassa edelleen kohtuullisen luotettavana. Kuvausta tiedonkeruumuutoksen vaikutuksista ja aikasarjojen tasokorjauksesta löytyy tilaston julkaisusta tammikuussa 2020.

Tilasto on ainoa säännöllisesti (kuukausittain) toteutettava kuluttajien mielialoja ja aikomuksia selvittävä tutkimus Suomessa. Tutkimus tehdään tärkeimpien kysymystensä osalta täsmälleen samanlaisena kaikissa EU-maissa.

Koska tilaston indikaattoreiden päätarkoituksena on kansantalouden ja yksityisen kulutuksen muutossuuntien ennakoiminen, tutkimus pyritään toteuttamaan menetelmiensä ja kysymystensä osalta ajassa mahdollisimman muuttumattomana. Näin on Suomessakin joitakin poikkeusvaiheita lukuun ottamatta turvattu katkeamattomat kuukausittaiset aikasarjat vuodesta 1995 alkaen.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston tiedot ovat täysin vertailukelpoisia alueittain.

Tilaston kysymykset ovat aina olleet suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Lokakuussa 1995 tilaston mielipidekysymykset yhdenmukaistettiin EU-maiden harmonisoidun kuluttajakyselyn (Consumer Survey) 15 kysymyksen kanssa (nykyisin 18 EU-kysymystä). Jotkin Suomen omat kysymykset ovat olleet mukana samanlaisina tutkimuksen alusta, marraskuusta 1987 lähtien.

Tilasto on ainoa säännöllisesti (kuukausittain) toteutettava kuluttajien mielialoja ja aikomuksia selvittävä tutkimus Suomessa. Tutkimus tehdään tärkeimpien kysymystensä osalta täsmälleen samanlaisena kaikissa EU-maissa.

Epäsymmetrisyys / CC1

Tilaston kysymykset ovat aina olleet suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Lokakuussa 1995 tilaston mielipidekysymykset yhdenmukaistettiin EU-maiden harmonisoidun kuluttajakyselyn (Consumer Survey) 15 kysymyksen kanssa (nykyisin 18 EU-kysymystä). Jotkin Suomen omat kysymykset ovat olleet mukana samanlaisina tutkimuksen alusta, marraskuusta 1987 lähtien.

Tilasto on ainoa säännöllisesti (kuukausittain) toteutettava kuluttajien mielialoja ja aikomuksia selvittävä tutkimus Suomessa. Tutkimus tehdään tärkeimpien kysymystensä osalta täsmälleen samanlaisena kaikissa EU-maissa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilastoon pätee ajallinen vertailukelpoisuus koko tilaston kuukausittaisen ajan eli lokakuusta 1995 alkaen. Menetelmämuutoksia on ollut, mutta uudelleen painotukset ja tasokorjaukset on tehty kaikille keskeisille aikasarjoille.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Tilaston vertailukelpoiset aikasarjat kattavat kaikki kuukaudet lokakuusta 1995 alkaen. Aikasarjojen luvut ennen toukokuuta 2019 on uudelleen painotettu ja tasokorjattu vastaamaan toukokuussa 2019 aloitetun uuden tiedonkeruumenetelmän (yhdistelmätiedonkeruu) tuottamia tutkimustuloksia.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Tilasto tehdään EU-harmonisoituna kyselytutkimuksena kaikissa nykyisissä ja tulevissa EU-maissa.

Yhtenäisyys yli osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen

Tilaston kysymykset ovat aina olleet suurimmaksi osaksi vertailukelpoiset vastaavien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Lokakuussa 1995 tutkimuksen mielipidekysymykset yhdenmukaistettiin EU-maiden harmonisoidun kuluttajakyselyn (Consumer Survey) 15 kysymyksen kanssa (nykyisin 18 EU-kysymystä). Jotkin Suomen omat kysymykset ovat olleet mukana samanlaisina tutkimuksen alusta, marraskuusta 1987 lähtien.

Tilaston sisältö poikkeaa paljon muiden tilastojen tiedoista ja käsitteistä eikä valtaosa sen tiedoista (subjektiiviset/kvalitatiiviset arviot ja odotukset taloudesta) ole suoraan yhteydessä tai vertailtavissa muihin tilastoihin. Kuitenkin tutkimuksen jo lopetetut laiteyleisyys- ja sijoituskohdekysymykset olivat tietyin varauksin vertailukelpoisia ja täydentäviä suhteessa Tilastokeskuksen harvemmin toteutettaviin isoihin haastattelututkimuksiin (mm. kulutustutkimus, varallisuustutkimus, väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö).

Toisaalta tilaston tarkoitus on tarjota väline talouskehityksen ennakointiin, joten tuloksia ja aikasarjoja vertaillaan aina kansantalouden ym. kehitystä kuvaaviin tilastoihin (mm. kansantalouden tilinpito, tuotannon suhdannekuvaaja, työvoimatutkimus, kuluttajahintaindeksi, pankkitilastot).

Tiedonkeruumenetelmien muutoksilla on aina vähintään jonkin verran vaikutusta tilaston vastausjakaumiin. Vuoden 2000 menetelmämuutoksen seurauksena tulokset koskien kuluttajien arvioita kotitaloutensa rahatilanteesta sekä kestotavaroiden ostamisen ja säästämisen edullisuudesta muuttuivat hieman myönteisemmiksi. Myöhemmin perusjoukon laajennuksen 75–84-vuotiailla henkilöillä arvioidaan heikentäneen aavistuksen kuluttajien luottamusindikaattorin arvoa tammikuusta 2012 alkaen.

Merkittävin muutos tilaston menetelmissä tapahtui toukokuussa 2019. Tällöin siirryttiin ns. yhdistelmätiedonkeruuseen (itse täytettävä verkkolomake ja puhelinhaastattelut) ja rotatoivaan paneeliasetelmaan. Lisäksi perusjoukkoa supistettiin 18–74-vuotiaisiin, painotusta uudistettiin, tietosisältöä kevennettiin huomattavasti ja kaikista kysymyksistä tehtiin henkilökohtaisia eli vain vastaajaa itseään koskevia (aiemmin monet kysymykset olivat koko kotitalouteen kohdistuvia). Näillä muutoksilla oli odotetusti kysymyksestä riippuen vaihtelevan suuruista yhteisvaikutusta tutkimustuloksiin. Helmi-huhtikuussa 2019 toteutetun rinnakkaiskeruun ja vaikutusten huolellisen analyysin perusteella pystyttiin kuitenkin tasokorjaamaan tilaston aikasarjoja taaksepäin, kuukausittaisen tiedonkeruun käynnistymiseen eli vuoteen 1995 saakka. Näin säilytettiin tilaston tietojen vertailukelpoisuus ajassa edelleen kohtuullisen luotettavana. Kuvausta tiedonkeruumuutoksen vaikutuksista ja aikasarjojen tasokorjauksesta löytyy tilaston julkaisusta tammikuussa 2020.

Tilasto on ainoa säännöllisesti (kuukausittain) toteutettava kuluttajien mielialoja ja aikomuksia selvittävä tutkimus Suomessa. Tutkimus tehdään tärkeimpien kysymystensä osalta täsmälleen samanlaisena kaikissa EU-maissa.

Koska tilaston indikaattoreiden päätarkoituksena on kansantalouden ja yksityisen kulutuksen muutossuuntien ennakoiminen, tutkimus pyritään toteuttamaan menetelmiensä ja kysymystensä osalta ajassa mahdollisimman muuttumattomana. Näin on Suomessakin joitakin poikkeusvaiheita lukuun ottamatta turvattu katkeamattomat kuukausittaiset aikasarjat vuodesta 1995 alkaen.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Tilaston tietoja voidaan käyttää hyväksi kansantalouden tilinpidon aikasarjojen kehityksen ennakoinnissa: bkt ja yksityinen kulutus neljännesvuosittain, kokonaistuotannon kuukausikuvaaja.

Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhtenäiset.

Tilasto on ainoa säännöllisesti (kuukausittain) toteutettava kuluttajien mielialoja ja aikomuksia selvittävä tutkimus Suomessa. Tutkimus tehdään tärkeimpien kysymystensä osalta täsmälleen samanlaisena kaikissa EU-maissa.

Koska tilaston indikaattoreiden päätarkoituksena on kansantalouden ja yksityisen kulutuksen muutossuuntien ennakoiminen, tutkimus pyritään toteuttamaan menetelmiensä ja kysymystensä osalta ajassa mahdollisimman muuttumattomana. Näin on Suomessakin joitakin poikkeusvaiheita lukuun ottamatta turvattu katkeamattomat kuukausittaiset aikasarjat vuodesta 1995 alkaen.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tilasto perustuu otostutkimukseen. Perusjoukkoon kuuluu noin 3,9 miljoonaa 18–74-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä. Kuukausittainen otoskoko on 2200 henkilöä. Otanta tehdään systemaattisena satunnaisotantana (SYS) Tilastokeskuksen ylläpitämästä väestötietokannasta. Kehikon lajittelujärjestys noudattaa maantieteellistä väestötiheyttä. Poiminta voidaan rinnastaa yksinkertaisen satunnaisotannan käyttöön sillä lisäyksellä, että otos on maantieteellisesti itsepainottuva. Tutkimusalueena on koko maa. Käytössä on rotatoiva paneeliasetelma: vastaajat osallistuvat tiedonkeruuseen kaksi kertaa puolen vuoden sisällä, ja joka kuukausi puolet otoksesta on uusia vastaajia.

Tietojen hankinta toteutetaan ns. yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä eli itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Työssäkäyntitilaston rekisteristä saadaan valmis ammattiluokkatieto jokaiselle vastaajalle. Nykyisen runsaan 50 prosentin vastauskadon jälkeen kukausittaisen vastausaineiston koko on keskimäärin noin 1 100 henkilöä. Vastauskato käsittää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan. Myös mahdollinen ylipeitto (kuolleet, ulkomaille muuttaneet ja pysyvästi laitoshoidossa olevat) sisältyy tässä vastauskatoon.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilaston tiedonkeruu tapahtuu ns. yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä eli itse täytettävän verkkolomakkeen ja puhelinhaastattelujen avulla. Vastaajat edustavat Suomen 18–74-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen.

Nykyisen runsaan 50 prosentin vastauskadon jälkeen saadaan vastaukset joka kuukausi keskimäärin noin 1 100 henkilöltä. Vastauskato käsittää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan. Myös mahdollinen ylipeitto (kuolleet, ulkomaille muuttaneet ja pysyvästi laitoshoidossa olevat) sisältyy tässä vastauskatoon.

Tilastokeskuksen haastattelijat koulutetaan työsuhteen alkaessa sekä haastattelutekniikan että tilaston tietosisällön osalta. Haastattelijoilla on työssään apuna tiedonkeruun ohjeisto ja mahdollisuus saada lisäopastusta työnohjaajilta ja esimiehiltä sekä tilaston tutkijoilta. Haastattelijapalautteen avulla kyselylomakkeita voidaan päivittää ja hioa entistä paremmiksi.

Tilastokeskuksesta lähetetään kuukausittain juuri ennen tiedonkeruun alkua jokaiselle otoshenkilölle tiedonkeruun saatekirje, jossa esitellään lyhyesti tiedonkeruun sisältö ja tarkoitus. Myös sähköpostia käytetään tavoittelussa ja informoinnissa. Puhelinnumerojen haku tapahtuu pääasiassa ostetun hakupalvelun välityksellä, mutta haastattelijat täydentävät sitä lisähakujen avulla. Vastaajat voivat ottaa itsekin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse Tilastokeskukseen esimerkiksi sopivan haastatteluajan löytämiseksi.

Tiedonkeruu aloitetaan kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, ja se vie runsaat kaksi viikkoa. Ensin alkaa verkkovastaaminen ja muutaman päivän päästä puhelinhaastattelut. Verkkolomake on auki koko keruujakson ajan. Valtaosa, yli 70 prosenttia vastauksista tulee kuukausittain verkkolomakkeelta. Lomake on hyvin lyhyt ja sujuva ja mahdollista täyttää millä tahansa laitteella kuten tietokoneella, tabletilla tai matkapuhelimella. Tiedonkeruulomakkeet (verkkolomake ja haastattelulomake) suunniteltiin ja testattiin huolellisesti yhdistelmäkeruun aloitusvaiheessa. Kummastakin lomakkeesta on käytössä myös ruotsin- ja englanninkielinen versio.

Tiedonkeruun tiheys

Tilaston tiedot kerätään kuukausittain.

Tilastollinen tietosuoja

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tilasto on Tilastokeskuksen sisäpiirikäytäntöjen alainen tilasto: henkilöt/ryhmät, jotka ovat oikeutettuja käsittelemään yksilökohtaisia tutkimusaineistoja ja näkemään julkistettavat tulokset etukäteen on nimetty tarkasti, ja näiden henkilöiden lista päivitetään aina henkilöiden vaihtuessa. Tilaston aineistot säilytetään tilaston verkkokansioissa siten, että vain edellä mainituilla henkilöillä on pääsy niihin.  

Kustannukset ja vastausrasite

Tilaston kyselylomakkeisiin vastaamiseen kuluu vaihteleva aika vastaajasta riippuen. Vastaaminen on mahdollista tehdä 5-10 minuutissa. Verkko- ja haastattelulomakkeet on suunniteltu mahdollisimman lyhyiksi ja helpoiksi täyttää. Verkkolomake on teknisesti mahdollista täyttää millä tahansa tietoteknisellä laitteella, myös matkapuhelimella tai tabletilla.

EU-komissiota varten tehtävän EU-sopimuksen mukaisen tiedonkeruun kustannukset ovat yhteensä noin 400 000 euroa vuodessa (komissio korvaa tästä 35 prosenttia).

Menetelmät

Tilastoprosessi

Otanta ja tiedonkeruu

Tilaston perusjoukkoon kuuluu 3,9 miljoonaa 18–74-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä. Tilaston tiedonkeruussa käytetään rotatoivaa paneeliasetelmaa: jokainen vastaaja osallistuu tutkimukseen kaksi kertaa puolen vuoden sisällä. Tutkimuksen otoskoko on kuukausittain 2 200 henkilöä, joista puolet eli 1 100 on aina uusia osallistujia. Otos poimitaan Tilastokeskuksen väestötietokannasta systemaattista satunnaisotantaa (SYS) käyttäen. Kehikon lajittelujärjestys noudattaa maantieteellistä väestötiheyttä. Poiminta voidaan rinnastaa yksinkertaisen satunnaisotannan käyttöön sillä lisäyksellä, että otos on maantieteellisesti itsepainottuva. Tutkimusalueena on koko maa. Tietojen hankinta tapahtuu ns. yhdistelmätiedonkeruumenetelmällä eli itse täytettävän verkkolomakkeen ja puhelinhaastattelujen avulla. Vastaajat edustavat Suomen 18–74-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen ja äidinkielen suhteen.

Tutkimuksen vastauskadon hipoessa nykyisin 50 prosenttia saadaan vastaukset joka kuukausi noin 1 100 henkilöltä. Vastauskato käsittää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan. Myös mahdollinen ylipeitto (kuolleet, ulkomaille muuttaneet ja pysyvästi laitoshoidossa olevat) sisältyy tässä vastauskatoon.

Tilastokeskuksen haastattelijat koulutetaan työsuhteen alkaessa sekä haastattelutekniikan että tilaston sisällön osalta. Haastattelijoilla on työssään apuna tutkimuksen ohjeisto ja mahdollisuus saada lisäopastusta työnohjaajilta ja esimiehiltä sekä tilaston tutkijoilta. Haastattelijapalautteen avulla kyselylomakkeita voidaan päivittää ja hioa entistä paremmiksi.

Tilastokeskuksesta lähetetään kuukausittain juuri ennen tiedonkeruun alkua jokaiselle otoshenkilölle tutkimuksen saatekirje, jossa esitellään lyhyesti tutkimuksen sisältö ja tarkoitus. Myös sähköpostia käytetään tavoittelussa ja informoinnissa. Puhelinnumerojen haku tapahtuu pääasiassa ostetun hakupalvelun välityksellä, mutta haastattelijat täydentävät sitä lopuksi lisähakujen avulla. Vastaajat voivat ottaa itsekin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse Tilastokeskukseen esimerkiksi sopivan haastatteluajan löytämiseksi.

Tiedonkeruu aloitetaan kuukauden ensimmäisenä työpäivänä, ja se vie runsaat kaksi viikkoa. Ensin alkaa verkkovastaaminen ja muutaman päivän päästä puhelinhaastattelut. Verkkolomake on auki koko keruujakson ajan. Valtaosa, yli 70 prosenttia vastauksista tulee kuukausittain verkkolomakkeelta. Lomake on hyvin lyhyt ja sujuva ja mahdollista täyttää millä tahansa laitteella kuten tietokoneella, tabletilla tai matkapuhelimella. Tiedonkeruulomakkeet (verkkolomake ja haastattelulomake) suunniteltiin ja testattiin huolellisesti yhdistelmäkeruun aloitusvaiheessa. Kummastakin lomakkeesta on käytössä myös ruotsin- ja englanninkielinen versio. Työssäkäyntitilaston rekisteristä saadaan valmis ammattiluokkatieto jokaiselle vastaajalle.

(Tilaston edeltäjän kuluttajabarometrin tiedot kerättiin vuosina 1987–1999 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Perusjoukon muodosti 15–74-vuotias väestö. Tutkimuksessa käytettiin rotatoivaa paneeliasetelmaa. Myöhemmin vuodesta 2000 huhtikuuhun 2019 saakka kuluttajabarometrin kohteena oli kuukausittain kokonaan vaihtuva otos. Samaa otosta käytettiin myös suomalaisten matkailu -tutkimuksen ym. kyselyjen tiedonkeruussa. Vuonna 2012 perusjoukkoa laajennettiin 75–84-vuotiailla henkilöillä. Kuluttajabarometrin tiedonkeruu tehtiin yksinomaan puhelinhaastatteluilla.)

Tilaston otannan ja tiedonkeruulomakkeiden suunnitteluun, tietojen jatkokäsittelyyn ja analysointiin, julkaisujen laadintaan ja tietopalveluun osallistuu Tilastokeskuksessa päätoimisesti yksi henkilö ja osa-aikaisesti muutamia asiantuntijoita. Tiedonkeruussa haastatteluja tekee yli 50 tilastohaastattelijaa Helsingissä ja eri puolella Suomea. Tilaston tuotantoprosessi on jatkuva, sillä uusi tiedonkeruu alkaa pian edellisen kuukauden tietojen tultua julkisuuteen.

Aineiston käsittely ja painotus

Valmis yhdistetty tiedonkeruuaineisto tarkistetaan, editoidaan ja painotetaan välittömästi SAS-, Excel- ja Calmar-sovellusten avulla. Kaikki tilaston vastaustiedot korotetaan perusjoukon tasolle painokertoimien avulla. Painotus korjaa vastauskadon vaikutuksia ja parantaa tietojen tilastollista tarkkuutta. Painokertoimet muodostetaan käyttämällä hyväksi kunkin havainnon todennäköisyyttä sisältyä otokseen.

Viime vaiheessa painokertoimet saadaan kalibrointimenetelmällä (Calmar) niin, että valittujen taustamuuttujien, henkilön sukupuolen, ikäryhmän, koulutusasteen ja asuinalueen estimoidut reunajakaumat vastaavat koko perusjoukosta saatuja reunajakaumia eli väestörakennetta. Painot muodostuvat perusjoukon solufrekvenssien ja otosfrekvenssien suhteena. Pienistä tai nolliksi jääneistä solufrekvensseistä ei tarvitse välittää. Menetelmää voidaan kutsua myös ”epätäydelliseksi jälkiositukseksi”. Painojen kalibrointi tehdään ”automaattisesti” yhtenä osana tulosten käsittelyohjelmia (SAS).

Painotuksen vaikutus mielialamittareiden arvoihin on yleensä vähäinen kolmesta syystä: Ensinnäkin tutkimuksen otanta-asetelma (SYS) tuottaa itsepainottuvan otoksen. Toiseksi kato on pysynyt melko tasaisena eri väestöryhmissä, joten se ei ole kovin paljon vinouttanut aineistoa. Ja kolmanneksi mielipiteitä koskevien kysymysten ja niistä laskettujen indikaattorien korrelaatio on heikko painotuksessa käytettyjen muuttujien kanssa. Voidaan sanoa, että mielipiteet hajoavat suhteellisen paljon eri väestöryhmissä.

Tilastokeskus ei tee kausitasoitusta julkaisemilleen tilaston aikasarjoille, mutta EU-komissio tekee sen myöhemmin omassa julkistuksessaan (jokaisen maan ja koko EU:n tasolla).

Julkaiseminen

Tilaston aineisto lähetetään EU-komissiolle (DG ECFIN) sähköpostitse noin kymmenen päivää ennen tutkimuskuukauden loppua.

Tilaston kuukausitulokset julkistetaan Suomessa nopeasti, vain noin viikko haastattelujen päättymisen jälkeen tutkimuskuukauden 27. päivänä (viikonlopun tai pyhän sattuessa seuraavana työpäivänä). Vuodesta 2015 alkaen on jokaisen kuukausijulkistuksen yhteydessä ollut saatavilla myös suuralueittaisia aikasarjatietoja. Myös sukupuolen, ikäryhmän, koulutusasteen ja sosioekonomisen aseman mukaisia tietokantataulukkoja (aikasarjoja) julkaistaan toukokuusta 2019 lähtien. Vuoteen 2014 asti tuotetut maakunnittaiset barometritulokset (aikasarjat) ajettiin neljännesvuosittain kolmen kuukauden yhdistetystä aineistosta ja julkaistiin vuosineljännestä seuraavan kuukauden tietojen ohessa. Vuoden 2018 loppuun asti kerättiin helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa kotitalouksien laiteomistustietoja ja ne julkaistiin aina seuraavan kuukauden julkistuksen yhteydessä. Kaikki tilaston tulokset ovat julkistettaessa tarkistettuja ja lopullisia.

Tilaston tulokset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla (Uusimmat tilastotiedot tai Avainluvut) tiedotteina ja pdf-julkaisuina suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (Tulot ja kulutus -aihealue):

  1. Joka kuukausi noin viikko tiedonkeruun päättymisestä ilmestyvät kuukausitiedote ja -julkaisu sekä tietokantataulukot (StatFin), joissa esitetään koko maata ja luokitellut eri väestöryhmiä ja suuralueita koskevat tiedot aikasarjoina.

  2. Vuoteen 2019 saakka laadittiin kuukausittain myös taulukkojulkaisu, jossa esitettiin yksityiskohtaista tietoa kysymysten vastausjakaumista eri taustamuuttujien mukaan.

  3. Vuoteen 2018 saakka julkaistiin maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa laiteomistustietoja ja vuoteen 2014 asti neljännesvuosittaisia maakunnittaisia tietoja tietokantataulukkoina (aikasarjoja).

Tilaston tarkat julkaisuajat löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta.

Tiedotteiden ja julkaisujen lisäksi Tilastokeskuksesta on tilattavissa tilaston muutakin kuvio- ja taulukkomateriaalia. Tilaston aineistoa voidaan myös räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoon liittyviä artikkeleita ja muita kirjoituksia.

EU-komission talous- ja rahoitusyksikkö DG ECFIN julkaisee kuukausittain kaikkien EU-maiden tulokset kuluttajien luottamuksesta (kausitasoitettuina). DG ECFIN:n sivuilta löytyvät myös eri suhdannetutkimusten pitkät aikasarjat, metatiedot ym. informaatiota komission survey-ohjelmasta.

Tiedon käsittely

Valmis yhdistetty tiedonkeruuaineisto tarkistetaan, editoidaan ja painotetaan välittömästi SAS-, Excel- ja Calmar-sovellusten avulla. Kaikki tilaston vastaustiedot korotetaan perusjoukon tasolle painokertoimien avulla. Painotus korjaa vastauskadon vaikutuksia ja parantaa tietojen tilastollista tarkkuutta. Painokertoimet muodostetaan käyttämällä hyväksi kunkin havainnon todennäköisyyttä sisältyä otokseen.

Viime vaiheessa painokertoimet saadaan kalibrointimenetelmällä (Calmar) niin, että valittujen taustamuuttujien, henkilön sukupuolen, ikäryhmän, koulutusasteen ja asuinalueen estimoidut reunajakaumat vastaavat koko perusjoukosta saatuja reunajakaumia eli väestörakennetta. Painot muodostuvat perusjoukon solufrekvenssien ja otosfrekvenssien suhteena. Pienistä tai nolliksi jääneistä solufrekvensseistä ei tarvitse välittää. Menetelmää voidaan kutsua myös ”epätäydelliseksi jälkiositukseksi”. Painojen kalibrointi tehdään ”automaattisesti” yhtenä osana tulosten käsittelyohjelmia (SAS).

Painotuksen vaikutus mielialamittareiden arvoihin on yleensä vähäinen kolmesta syystä: Ensinnäkin tutkimuksen otanta-asetelma (SYS) tuottaa itsepainottuvan otoksen. Toiseksi kato on pysynyt melko tasaisena eri väestöryhmissä, joten se ei ole kovin paljon vinouttanut aineistoa. Ja kolmanneksi mielipiteitä koskevien kysymysten ja niistä laskettujen indikaattorien korrelaatio on heikko painotuksessa käytettyjen muuttujien kanssa. Voidaan sanoa, että mielipiteet hajoavat suhteellisen paljon eri väestöryhmissä.

Tilastokeskus ei tee kausitasoitusta julkaisemilleen tilaston aikasarjoille, mutta EU-komissio tekee sen myöhemmin omassa julkistuksessaan (jokaisen maan ja koko EU:n tasolla).

 

Aineiston/datan validointi

Tilaston valmis yhdistetty tiedonkeruuaineisto tarkistetaan, editoidaan ja painotetaan välittömästi tiedonkeruun päätyttyä SAS-, Excel- ja Calmar-sovellusten avulla.

Kausitasoitus

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

Imputointiaste / A7

Tilastossa ei käytetä varsinaista imputointia. Vain puuttuvia ammattikoodeja paikataan noin 50 tapausta kuukausittain.

Oikaisut

Tilaston tietoja ei oikaista.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Tieto- ja tilastopalvelut

Toimintavaltuudet

Tilastolla on EU-kilpailun kautta saatu usean vuoden (2021-2025) puitesopimus Euroopan komission (DG ECFIN) kanssa. Komissio rahoittaa tilaston tiedonkeruuta puitesopimukseen kirjatulla kiinteällä osuudella (35 %). Lisäksi joka vuodelle toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun on tarkempi EU-sopimus. Sopimuksissa on ehdot kuukausittaiselle tiedonkeruulle, tietojen toimitukselle DG ECFIN:lle ja tietojen julkistukselle EU:ssa ja Suomessa.

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastolla on EU-kilpailun kautta saatu usean vuoden (2021-2025) puitesopimus Euroopan komission (DG ECFIN) kanssa. Komissio rahoittaa tilaston tiedonkeruuta puitesopimukseen kirjatulla kiinteällä osuudella (35 %). Lisäksi joka vuodelle toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun on tarkempi EU-sopimus. Sopimuksissa on ehdot kuukausittaiselle tiedonkeruulle, tietojen toimitukselle DG ECFIN:lle ja tietojen julkistukselle EU:ssa ja Suomessa.

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilasto on Tilastokeskuksen sisäpiirikäytäntöjen alainen tilasto: henkilöt/ryhmät, jotka ovat oikeutettuja käsittelemään yksilökohtaisia tutkimusaineistoja ja näkemään julkistettavat tulokset etukäteen on nimetty tarkasti, ja näiden henkilöiden lista päivitetään aina henkilöiden vaihtuessa. Tilaston aineistot säilytetään tilaston verkkokansioissa siten, että vain edellä mainituilla henkilöillä on pääsy niihin.  

Julkistamispolitiikka

Tilaston julkistamisaikataulu laaditaan yhteistyössä muista suhdannekyselyistä Suomessa vastaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kanssa. Julkistukset tehdään kuukausittain samana päivänä ja samaan kellonaikaan EK:n kanssa. Samalla varmistetaan, että julkistus Suomessa tapahtuu ennen Euroopan komission tekemää julkistusta. 

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Tilastolla on EU-kilpailun kautta saatu usean vuoden (2021-2025) puitesopimus Euroopan komission (DG ECFIN) kanssa. Komissio rahoittaa tilaston tiedonkeruuta puitesopimukseen kirjatulla kiinteällä osuudella (35 %). Lisäksi joka vuodelle toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun on tarkempi EU-sopimus. Sopimuksissa on ehdot kuukausittaiselle tiedonkeruulle, tietojen toimitukselle DG ECFIN:lle ja tietojen julkistukselle EU:ssa ja Suomessa.

Muu tiedonjakelu

Tilaston tietoja julkaistaan myös artikkeleina ja blogeina (Tieto&Trendit) sekä sosiaalisessa mediassa, mm. Twitterissä.

Saatavuus ja selkeys

Tilaston tietojen jakelumenetelmiä ovat Tilastokeskuksen verkkosivut, suorat sähköpostiviestit tietyille asiakkaille, Findikaattori, Tieto&trendit -julkaisu ja myös sosiaalinen media, mm. Twitter. Euroopan komissio julkaisee tiedot myös kausitasoitettuina kuukausittain.

Tilaston kuukausittainen julkistus sisältää aina tiedotetekstin kuvioineen.

Tilaston joillekin (maksullisille) tilaajille tutkimustulokset lähetetään julkistushetkellä sähköpostitse.

Tilaston verkkotietokanta: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__kbar/?tablelist=true

Tilaston mikroaineistot ovat saatavina (tutkimuskäyttöön) etupäässä Euroopan komissiolle (DG ECFIN) toimitettuina standardimuotoisina aineistoina, joiden sisältö on kuvattu ja joista ketään yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa. Aineiston tilaajan täytyy tehdä käyttölupahakemus Tilastokeskuksen tutkijapalveluihin, ja vasta hakemuksen hyväksymisen jälkeen aineisto voidaan luovuttaa tilaajan käyttöön.

Tilaston tietoja julkaistaan myös artikkeleina ja blogeina (Tieto&Trendit) sekä sosiaalisessa mediassa, mm. Twitterissä.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston mikroaineistot ovat saatavina (tutkimuskäyttöön) etupäässä Euroopan komissiolle (DG ECFIN) toimitettuina standardimuotoisina aineistoina, joiden sisältö on kuvattu ja joista ketään yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa. Aineiston tilaajan täytyy tehdä käyttölupahakemus Tilastokeskuksen tutkijapalveluihin, ja vasta hakemuksen hyväksymisen jälkeen aineisto voidaan luovuttaa tilaajan käyttöön.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Tilastossa ei tapahdu revisiota.

Relevanssi

Tilaston käyttäjät ovat pääasiassa ekonomisteja tai muita yleisten talousasioiden kanssa tekemisissä olevia henkilöitä, jotka odottavat nopeata ja ajantasaista sekä historiallisesti vertailukelpoista tietoa kuluttajien luottamuksesta, odotuksista ja aikomuksista. 

Tilastosta ollaan säännöllisesti kuukausittain yhteydessä tietojen käyttäjiin. Saadun palautteen perusteella tiedot enimmäkseen vastaavat käyttäjien tietotarpeita. 

Käyttäjien tarpeet

Tilaston käyttäjät ovat pääasiassa ekonomisteja tai muita yleisten talousasioiden kanssa tekemisissä olevia henkilöitä, jotka odottavat nopeata ja ajantasaista sekä historiallisesti vertailukelpoista tietoa kuluttajien luottamuksesta, odotuksista ja aikomuksista. 

Tilastosta ollaan säännöllisesti kuukausittain yhteydessä tietojen käyttäjiin. Saadun palautteen perusteella tiedot enimmäkseen vastaavat käyttäjien tietotarpeita. 

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjät ovat pääasiassa ekonomisteja tai muita yleisten talousasioiden kanssa tekemisissä olevia henkilöitä, jotka odottavat nopeata ja ajantasaista sekä historiallisesti vertailukelpoista tietoa kuluttajien luottamuksesta, odotuksista ja aikomuksista. 

Tilastosta ollaan säännöllisesti kuukausittain yhteydessä tietojen käyttäjiin. Saadun palautteen perusteella tiedot enimmäkseen vastaavat käyttäjien tietotarpeita. 

Laadunhallinta

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto kuukausittain ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa (eri taustatietojen mukaan).

Laadunarviointi

Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto kuukausittain ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa (eri taustatietojen mukaan).

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tilastolla on julkinen tietojen levitys kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Lista tulevista julkistusajankohdista julkaistaan tilaston verkkosivuilla.

Tilaston asiantuntijat